Rahanpesun ja terrorismin torjunta

Rahanpesun ja terrorismin torjunta

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen ja paljastaminen ovat osa yhteiskuntavastuun kantamista. Rahanpesulain (444/2017) säännöksiä sovelletaan tietyillä aloilla toimiviin elinkeinonharjoittajiin, joita myös asianajajat ovat. Rahanpesulain 1 luvun 2 §:n 12 kohdassa on määritelty ne toimeksiannot, joita hoitaessaan asianajajan on noudatettava rahanpesulain säännöksiä. Oikeudenkäyntiasiamiehen tai -avustajan tehtäviä hoitavaan asianajajaan ei sovelleta rahanpesulain säännöksiä (ks. rahanpesulain 1 luvun 3 §:n 3 mom. soveltamisalaa koskevasta poikkeussäännöksestä).

Riskiperusteinen arviointi

Riskiperusteisen toiminnan perustana on asianajajan oma arvio toimeksiantoihinsa ja asiakassuhteisiinsa liittyvistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä. Kirjallisessa riskiarviossa on huomioitava myös maantieteelliset riskit sekä teknologian kehitys, erityisesti etäasioinnin lisääntyessä.

Asianajajien tulee riskiarvionsa perusteella laatia omaan toimintaansa soveltuvat ohjeet ja käytännön menettelytavat asiakkaan tunnistamisesta ja tuntemisesta. Asianajajan tulee huolehtia siitä, että asianajotoimiston henkilöstö tuntee toimistossa noudatettavat menettelytavat ja ohjeet ja että menettelytapojen noudattamista valvotaan. Asiakkaiden tuntemisvelvoitteen lisäksi asianajajan tulee selvittää tavanomaisesta poikkeavien liiketoimien perusteet sekä ilmoittaa keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävistä liiketoimista.

Asianajajaliitto ohjeistaa asianajajia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvistä velvoitteista sekä valvoo, että asianajajat noudattavat rahanpesulain säännöksiä. Asianajajan on voitava osoittaa Asianajajaliitolle, että hänellä on omaan toimintaansa soveltuvat riskiperusteiset menettelyt asiakkaidensa tuntemiseksi sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien hallitsemiseksi.