Skip to main content

Suomen Asianajajaliiton valvojakohtainen riskiarvio - julkinen yhteenveto

SUOMEN ASIANAJAJALIITON VALVOJAKOHTAINEN RISKIARVIO – JULKINEN YHTEENVETO

Rahanpesun ja terrorismin estämisestä annetun lain 2 luvun 2 §:n mukaan Suomen Asianajajaliiton on laadittava riskiarvio sen valvonnan piiriin kuuluvien ilmoitusvelvollisten rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä (valvojakohtainen riskiarvio) sekä julkistettava tämän riskiarvion yhteenveto. Alla on esitetty edellä mainittu valvojakohtaisen riskiarvion julkinen yhteenveto.

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITON RISKIARVIO RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITTAMISEN ESTÄMISEKSI

 
Määritelmät

Rahanpesulla tarkoitetaan rikoslain 32 luvun 6-10 §:ssä tarkoitettua toimintaa. Rahanpesuna pidetään tahallisesti harjoitettua toimintaa, jossa varoja muunnetaan tai siirretään tietoisena siitä, että ne on saatu rikollisesta toiminnasta tai osallisuudesta tällaiseen toimintaan, ja jossa tarkoituksena on salata tai peittää niiden laiton alkuperä tai auttaa tällaisen toiminnan harjoittamiseen osallistuvaa henkilöä välttämään toimintansa oikeudellisia seuraamuksia. Myös edellä mainittujen varojen todellisen luonteen, alkuperän tai sijainnin peittäminen tai häivyttäminen on rahanpesua.

Terrorismin rahoittamiseen syyllistyy se, joka suoraan tai välillisesti antaa tai kerää varoja rahoittaakseen tai tietoisena siitä, että niillä rahoitetaan esimerkiksi panttivangin ottamista, terrorististen pommi-iskujen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisia rikoksia, ja varainkeruuta jolla rahoitetaan rikoslain 34 a luvun 1–4, 4 a – 4 c, tai 5 b §:ssä tarkoitettua rikosta. 

 

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamiseen liittyvät riskit asianajotoimialalla

Asianajotoimialalla tunnistettavat riskit liittyvät erityisesti yritysjärjestelyihin, kiinteistösijoituksiin ja -kauppoihin, käteisen rahan käyttöön, peiteyhtiöihin ja asiakasvaratileihin.

Rahanpesun kohdalla suurimpien riskien on arvioitu sisältyvän omaisuus- ja yhtiöjärjestelyihin sekä osake- ja kiinteistökauppoihin.

Terrorismin rahoittaminen voi tapahtua käyttämällä hyväksi laillisia kanavia, kuten peiteyrityksiä, rahankeräyksiä tai yhdistystoimintaa tai humanitääristä apua kriisialueille. Myös perhe- ja jäämistöoikeudellisia toimeksiantoja voidaan hyödyntää, esimerkiksi käyttämällä perinnönjakoa reittinä siirtää varoja ulkomaille terrorismin rahoittamiseen.

 

Asianajotoimialaan liittyvät haavoittuvuudet

Suomessa on noin 2100 asianajajaa ja 800 asianajotoimistoa. Noin 10 % kaikista lakimiesammatin harjoittajasta on asianajajia. Toimiala keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja jakaantuu selvästi erittäin suuriin ja hyvin pieniin toimistoihin. Noin 60 % asianajajista työskentelee Uudellamaalla ja kuusi suurinta toimistoa työllistää yli 400 asianajajaa, kun taas 615 toimistoa työllistää vain 1-2 juristia.

Sekä rahanpesun että terrorismin rahoittamisen osalta asianajajien toiminnassa voidaan tunnistaa seuraavia haavoittuvuuksia/haasteita:

  • Vanhat toimintamallit: hankittujen asiakkaan tuntemistietojen dokumentoinnissa saattaa olla puutteita.
  • Taloudelliset resurssit: erot suurten ja pienten toimistojen mahdollisuuksissa investoida tietojärjestelmiin ja henkilöstöresursseihin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi voivat olla merkittäviä. Toisaalta pienemmät toimistot hoitavat vähemmän suuririskisiä toimeksiantoja ja asiakkaat tunnetaan pienillä paikkakunnilla usein henkilökohtaisesti, pienentäen riskejä.
  • Yritysten tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen: tietojen saaminen perustuu käytännössä asiakkaalta itseltään saataviin tietoihin, joiden oikeellisuuden varmistaminen ei ole mahdollista, sillä tosiasiallisista edunsaajista ei ole ylikansallisia rekistereitä. Lisäksi henkilötietojen julkisuus vaihtelee eri valtioissa.
  • Poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin liittyvä tehostettu tuntemisvelvollisuus (rahanpesulain 3 luku 13 §): tietojen saaminen perustuu asiakkaalta itseltään saatuihin tietoihin, kuten ammattiin. Poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä on saatavilla kaupallisia tietojärjestelmäpohjaisia listoja, mutta pieneen toimistoon listojen hankkiminen on käytännössä taloudellisesti kannattamatonta.
  • Rahanpesulain soveltamisalan piiriin kuuluvien toimeksiantojen tunnistaminen: Rahanpesulain määritelmä asianajajien ilmoitusvelvollisuudesta on monimutkainen ja sen soveltaminen voi yksittäistapauksissa olla tulkinnanvaraista.
  • Toimeksiantoihin liittyvien varojen alkuperän selvittäminen: toimeksiantoihin liittyvien kauppahintojen tai muiden vastikkeiden suorittaminen tapahtuu yleensä pankkien välityksellä, jolloin sekä asianajaja että pankki voivat olettaa toisen ilmoitusvelvollisen selvittäneen varojen alkuperän.
  • Epäilyttävistä liiketoimista ilmoittaminen: asianajajat tekevät vähän ilmoituksia epäilyttävistä liiketoimista Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle vedoten salassapitovelvollisuuteensa myös niissä tilanteissa, joissa asiakkaan liiketoiminnassa on havaittu jotakin epäilyttävää ja liiketoimen suorittamisesta on kieltäydytty.
 
Menettelytavat riskien hallitsemiseksi

Asianajajaliitto valvoo asianajajien toimintaa mukaan lukien rahanpesulain velvoitteiden noudattamista vuosittain suoritettavissa toimistotarkastuksissa. Toimistotarkastusten määrää lisätään vuonna 2018 alusta 50:stä noin 130 vuosittaiseen tarkastukseen, joista 80 kohdistuu nimenomaisesti rahanpesulain velvoitteiden noudattamisen valvontaan.

Asianajajaliitto on rekrytoinut tarkastuslakimiehen, jonka tehtävänä on kouluttaa ja ohjeistaa asianajajia rahanpesulain velvoitteiden noudattamisessa. Syksyllä 2017 on järjestetty laaja koulutuskierros uuden rahanpesulain sisältämistä velvoitteista. Lisäksi Asianajajaliitto on julkaissut riskiarviomallin ja muita malliasiakirjoja ja -lomakkeita asianajotoimistojen käyttöön.

 
Asianajotoimintaan liittyvä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen kokonaisriski

Asianajajaliitto katsoo asianajotoimintaan liittyvän rahanpesuriskin olevan normaalilla tasolla. Terrorismin rahoittamisen riski asianajotoiminnassa on Asianajajaliiton käsityksen mukaan pieni.