Skip to main content

Sovittelulla sopuun

Sovittelu asianajajan avulla

Sovittelu on yksityinen ja luottamuksellinen sekä erittäin suositeltava tapa ratkaista osapuolten välille syntynyt riita. Siinä riippumaton sovittelija avustaa molempia osapuolia saavuttamaan yhteisesti hyväksytyn sovinnon.

Huomaathan, että sovittelu on puolueetonta, vapaaehtoista ja edullista, ja siitä on mahdollisuus vetäytyä missä vaiheessa tahansa. Osapuolet voivat käyttää halutessaan oikeudellista avustajaa tai juristia. Jos sovitteluasian osapuolena on yritys, sovitteluun osallistuvilla henkilöillä tulee olla valtuudet päättää sovinnosta. Saavutettu sovintosopimus velvoittaa kaikkia osapuolia sen noudattamiseen.

Sovittelu on oikeudenkäyntiä joustavampi, nopeampi ja edullisempi riidanratkaisukeino.

Miten sovittelu eroaa oikeudenkäynnistä?

Oikeudenkäynnissä tuomioistuin ratkaisee osapuolten välisen riidan todisteiden ja sovellettavien säännösten perusteella. Yleensä tarkastelukulmana on mennyt tapahtuma, jolloin toinen osapuoli voittaa ja toinen häviää asian. Häviävä osapuoli joutuu lähtökohtaisesti maksamaan voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Sovittelussa katse pyritään suuntaamaan tulevaisuuteen ja osapuolilla on mahdollisuus ratkaista omaa asiaansa koskeva riita sovittelijan avustuksella. Menettely on vapaamuotoista. Siinä pystytään ottamaan huomioon asioita, joita oikeudenkäynnissä ei ole mahdollista käsitellä tai ottaa huomioon. Tämä tekee sovittelusta huomattavasti joustavamman riidanratkaisutavan.

Kuka voi toimia sovittelijana?

Sovittelijana voi toimia asianajaja, joka on hyväksytty Asianajajaliiton sovittelijaluetteloon.

Sovittelijaluetteloon merkitseminen edellyttää, että asianajaja on suorittanut Asianajajaliiton järjestämän sovittelukoulutuksen hyväksytysti. Useat sovittelijat ovat tämän lisäksi saaneet tehtävään liittyvää jatkokoulutusta.

Sovittelija on riippumaton sovintoneuvottelujen asiantuntija, joka auttaa riidan osapuolia saavuttamaan sovinnon. Sovittelija ei päätä, kuka on asiassa oikeassa eikä anna asiassa ratkaisua vaan tukee osapuolia sovinnon saavuttamisessa.

Sovittelija muun muassa kerää sovittelun kuluessa tietoa osapuolilta, jotta pystytään tunnistamaan riidan taustalla vaikuttavat, osapuolille tärkeät intressit. Sovittelija edistää neuvotteluja ja auttaa osapuolia pääsemään yli mahdollisesti jumiutuneesta tilanteesta. Sovittelija avustaa osapuolia ymmärtämään sekä oman että vastapuolen jutun heikkoudet ja vahvuudet sekä rohkaisee osapuolia hakemaan sovinnollista ratkaisua yhdessä.

Huom! Sovittelu on aina ehdottoman luottamuksellista. Sovittelija on velvollinen pitämään sovittelun ja sen lopputuloksen salassa. Sovittelijaa sitovat normaalit asianajajaa koskevat salassapitosäännökset.

Mitä hyötyä sovittelusta on?

Sovittelu on oikeudenkäyntiä joustavampi, nopeampi ja edullisempi riidanratkaisumenetelmä. Sovittelu on aina ehdottoman luottamuksellista, eikä edes tieto sovittelun aloittamisesta tule muiden kuin osapuolten tietoon.

Menettelyn nopeuden johdosta sovittelulla voidaan pyrkiä ratkaisemaan syntynyt erimielisyys jo hyvin aikaisessa vaiheessa, ilman oikeudenkäynnille tyypillistä laajaa kirjelmöintiä. Yksittäisiin riitakysymyksiin sidotun oikeudenkäynnin asemesta osapuolet voivat itse määrittää ne asiat, joita halutaan sovitella.

Sovittelulla voidaan löytää ratkaisu, joka palvelee tuomioistuinratkaisua paremmin osapuolten yhteisiä intressejä. Sovittelijan avulla voidaan usein saavuttaa sovinto asioissa, joissa osapuolten keskinäiset sovintoneuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan. Koska sovittelu perustuu osapuolten yhteiseen sopimukseen, sovittelun kustannukset ovat paremmin osapuolten hallinnassa. Näin ollen sovittelu on osapuolille taloudellisesti kannattavaa oikeudenkäyntiin verrattuna.

Sovittelulla voidaan myös turvata tärkeiden henkilö- ja liikesuhteiden jatkuvuus konfliktin aikana ja sen jälkeen.

Mitä asioita voi sovitella?

Sovittelua voidaan käyttää kaikissa riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu. Myös laajoja ja vaikeita riita-asioita voidaan sovitella tehokkaasti. Toisaalta sovittelulla voidaan usein kohtuullisin kustannuksin ratkaista myös suppeita ja yksinkertaisia riita-asioita, jotka olisivat intressiltään liian pieniä oikeudenkäyntiin vietäviksi.

Liike-elämän riita-asioiden lisäksi sovitteluun sopivat hyvin esimerkiksi asuntokauppaa, työsuhteita ja perintöoikeudellisia kysymyksiä koskevat asiat.

Paljonko sovittelu maksaa?

Osapuolet sopivat sovittelijan palkkiosta yhdessä sovittelijan kanssa. Osapuolet vastaavat yleensä sovittelijan palkkiosta puoliksi. Tavanomaisessa riita-asiassa sovittelijan palkkio vastaa yleensä 1–2 työpäivän työpanosta. Lähtökohtaisesti osapuolet vastaavat lisäksi kumpikin omista asianajokustannuksistaan, mikäli he käyttävät sovittelussa avustajaa. Asianajajaliiton sovittelussa osapuolille ei tule maksettavaksi mitään hallinnollisia maksuja.

Tavanomaisessa riita-asiassa sovittelijan palkkio vastaa yleensä 1–2 työpäivän työpanosta.

Kauanko sovittelu kestää?

Osapuolet sopivat sovittelijan kanssa sovittelun aikataulutuksesta. Tyypillisesti sovittelu voidaan järjestää kuukauden sisään osapuolten pyynnöstä, mutta tarvittaessa myös nopeammin. Varsinainen sovittelutilaisuus kestää yleensä yhden päivän.

Miten vien asian sovitteluun?

Sovittelu on aina vapaaehtoista ja perustuu osapuolten keskinäiseen sopimukseen sovittelun käyttämisestä. Sopimus sovittelun käyttämisestä voidaan tehdä riidan syntymisen jälkeen tai sopimalla jo ennalta, että mikäli sopimusosapuolille syntyisi riitaa, asia ratkaistaan sovittelussa.

Osapuolet voivat yhdessä valita haluamansa sovittelijan. Sovittelun osapuolet voivat yhdessä ottaa yhteyttä haluamaansa Asianajajaliiton sovittelijaluetteloon merkittyyn sovittelijaan.

Osapuolten yhteisestä pyynnöstä myös Asianajajaliiton sovitteluvaliokunta voi ehdottaa sopivaksi katsomaansa asianajajaa sovittelijaksi. Mikäli osapuolet pyytävät sovittelijaehdotusta valiokunnalta, tulee osapuolten toimittaa pyyntö sähköpostiosoitteeseen sovittelu@asianajajaliitto.fi.

Pyyntö on vapaamuotoinen ja sen tulisi sisältää tiedot ainakin seuraavat tiedot:

  • osapuolet ja heidän yhteystietonsa;
  • lyhyt kuvaus riidasta;
  • jäljennös sovittelusopimuksesta sekä
  • paikkakunta, jolla osapuolet toivovat sovittelun tapahtuvan.

Sovittelijan valinnan jälkeen osapuolet sopivat yhdessä sovittelijan kanssa sovittelun aikataulusta, paikasta, sovittelijan palkkiosta sekä muista käytännön järjestelyistä.

Mitä jos sovittelu ei johda sovintoon?

Sovittelu on täysin vapaaehtoista ja sen voi halutessaan keskeyttää milloin tahansa. Sovittelu ei ole yleensä tässäkään tilanteessa mennyt hukkaan, koska on varsin tavanomaista, että osapuolet pääsevät neuvotteluissaan eteenpäin sovittelun johdosta ja riita sovitaan myöhemmin.

Mikäli sovittelu ei johda tulokseen, osapuolilla on oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Osapuolet sitoutuvat pitämään sovittelun luottamuksellisena. He eivät saa vedota sovittelun ulkopuolella vastapuolen sovittelussa tekemään ehdotukseen, myöntämiseen tai sovittelijan kannanottoon.

Miten Asianajajaliiton sovittelu eroaa muusta sovittelusta?

Asianajajaliiton sovittelussa sovittelijana toimii kokenut asianajaja, joka on saanut tehtävään sovittelukoulutuksen. Asianajajaliiton sovittelijoilla on erityisosaamista ilmoitetuilta oikeudenaloilta.

Asiantuntemuksen lisäksi menettelyn etuna on se, että osapuolet voivat valita itse haluamansa sovittelijan. Tämä tapahtuu valitsemalla sovittelija joko suoraan sovittelijaluettelosta tai siten, että osapuolet pyytävät Asianajajaliiton sovitteluvaliokunnalta ehdotuksen riitaan sopivasta sovittelijasta.

Tuomioistuinsovittelussa käräjäoikeus määrää sovittelijaksi käräjätuomarin.

Asianajajaliiton sovittelun etuna tuomioistuinsovitteluun verrattuna on menettelyn yksityisyys ja ehdoton luottamuksellisuus, eikä tietoa riidasta tai sovittelusta tule muiden kuin sovittelijan tietoon.