Skip to main content

Koronapandemia

Korona-ajan viestintää 20202021

Kooste oikeudenhoidon toimijoiden poikkeustiedotteista

Katso nettisivuillamme luettelo oikeudenhoidon toimijoiden poikkeustiedotteista.

 

Liiton koulutustarjonnassa runsaasti sekä lähi- että etäkoulutuksia

Tutustu laatimaamme poikkeusajan ohjeistukseen lähikoulutuksiin ja -tapahtumiin osallistuville:

Turvallisesti Asianajajaliiton koulutuksiin ja tapahtumiin

Katso koulutustarjontamme tapahtumakalenterista!

Työoikeuden etäklubissa ennätysosallistujamäärä

Asianajajien klubitoimintaa ei koronakaan hyydytä! Perjantaina 8.5.2020 järjestettiin historiallinen työoikeuden etäklubi, jossa oli mukana yli 80 osallistujaa. Keskustelua alustivat TEM:n hallitusneuvos Nico Steiner ja asianajaja Petteri Uoti. Klubia veti työoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja asianajaja Maria Penttilä.
 

Parhaita käytäntöjä asianajotoimistoissa epidemian aikana

Koronavirusepidemia tuo rajoitteita erilaisiin palveluihin, myös asianajoalalle, mutta toisaalta luo myös uusia innovatiivisia tapoja erilaisiin asiakaskohtaamisiin. Kokoamme tähän asianajotoimistojen parhaita käytäntöjä hyvän ja turvallisen asioinnin mahdollistamiseksi.
 

Perunkirjoitus etänä

Asianajotoimisto Haavisto on onnistuneesti järjestänyt perunkirjoitustilaisuuden etänä. Etäyhteydet hoidettiin Microsoft Teamsilla ja osallistujien tunnistautuminen Visma Signilla.
 
Etäperunkirjoitustilaisuus. Elma Haavisto tietokoneen ääressä
Asianajaja Elma Haavisto. Kuvaaja: Janne Mäkelä.
 
Asianajaja Elma Haavisto kertoo: 
 
− Laitoimme osallistujille kutsun sähköpostiin osallistua Teams-kokoukseen. Kun kaikki oli saatu linjoille, laitoin viestikenttään linkin, mitä kautta kaikki kävivät tunnistautumassa verkkopankkitunnuksillaan. Tämä oli ehkä vähän liioitteluakin ottaen huomioon, että osakkaat tunsivat toisensa, mutta toisaalta halusin tehdä kaiken mahdollisimman viimeisen päälle. Kun kaikki olivat tunnistautuneet, minulle tuli sähköpostiin siitä tieto. Se on luettavissa myös Visma Signistä, jos haluaa mieluummin seurata tilannetta sieltä. Sitten päästiin aloittamaan kokous. Aloitustoimiin meni n. 10 minuuttia.
 
− Jaoin oman näyttöni, jotta pystyimme käymään valmistellun perukirjan läpi kohta kohdittain, kuten normaalissakin tilanteessa tekisimme. Kun olimme saaneet perukirjan sisällön pienillä muutoksilla valmiiksi, tallensin asiakirjan Visma Signiin ja jokaiselle lähetettiin linkki sähköpostiin mennä vielä allekirjoittamaan se verkkopankkitunnuksia käyttäen. Kun kaikki ovat sen allekirjoittaneet, siitä tulee ilmoitus kaikkien sähköpostiin. Asiakirja on jokaisen ladattavissa Visma Signistä.  
 
Pieniä teknisiä haasteita oli, mutta niistä selvittiin mallikkaasti.
 
− Yksi osallistujista ei osannut ensin käyttää Teamsia ja se piti neuvoa ensin puhelimella ja sitten vielä jatkaa neuvontaa, kun saatiin yhteys auki. Lisäksi eräällä toisella osallistujalla ei ollut mikkiä tietokoneessa tai sitten hän ei saanut sitä päälle, mutta hän osallistui keskusteluun kirjoittamalla viestikenttään omat kommenttinsa, jotka vielä varmuuden vuoksi luin ääneen sitä mukaa kun niitä tuli. 
 
− Vähän opetteluahan tämä vaati ja testailimme tätä toimiston oman porukan kanssa toki ensin. Kyselin pesäosakkailta jälkikäteen palautetta ja se oli pääasiassa positiivista. Sellaisen huomion he tekivät, että olisi ollut kiva tietää etukäteen, miten tilaisuus itsessään etenee. Sitä varten olemme nyt tehneet osallistujille vielä lyhyen kuvauksen itse tilaisuudesta etukäteen jaettavaksi. 
 

Pleksit asianajotoimiston tiloihin

Asianajotoimisto Kontturi & Co keksi ottaa käyttöön pleksit odotus- ja vastaanottotiloihin sekä kaikkiin neuvotteluhuoneisiin sellaisia tilanteita varten, joissa etäkohtaamiset eivät olleet mahdollisia.
 
Asianajaja Jyrki Piiparinen Kontturilta kertoo, että erityisesti toimiston henkilöstö oli iloinen pleksien käyttöönotosta.
 
– Perjantaina työpäivän päätteeksi kirvesmies kävi ottamassa mitat, hankki tarvikkeet, ja heti viikonvaihteen jälkeen pleksit asennettiin sitten jo paikalleen. Neuvotteluhuoneiden pleksit eivät ole kiinteästi pöydissä kiinni, joten ne voidaan poistaa käytöstä kun niille ei ole enää tarvetta. Myös vastaanottotiskissä ne ovat kiristimillä kiinni, jolloin niistäkin voidaan tarvittaessa luopua. Todennäköisesti vastaanottotiskin laseista kuitenkaan tuskin tullaan luopumaan, koska pleksien vastaanotto on ollut niin myönteinen. 
 
 
Entä onko plekseistä ollut asiakkaille tai henkilöstölle jotain haittaa?
 
– Ensivaikutelma on, että lasitukset eivät häiritse kommunikointia lainkaan, kun ne on täysin kirkkaat. Lasitukset on tehty niin, että asiakirjoja voidaan siirtää lasituksen ali. Joka huoneessa on lisäksi käsidesit ja pyyhinliinat saatavilla.
 
Ehdota omaa hyvää käytäntöäsi ja kirjoita siitä & lähetä meille valokuvia: viestinta@asianajajaliitto.fi!