Skip to main content

Oikeusrattaat tutuksi – sanastoa oikeuden ympäriltä

Oikeusrattaat tutuksi – sanastoa oikeuden ympäriltä

Asessori, asianajaja, herastuomari… Valmisteluistunto, käräjäoikeus, sovittelu, vastaaja, pääkäsittely…

Oikeudenhoidon alalla vilisee termejä, joiden merkitystä harva ymmärtää. Oikeusrattaat tutuksi -kampanjallamme haluammekin lisätä ymmärrystä oikeudenhoidon alan ihan keskeisimmästä sanastosta. Listamme sisältää ammattinimikkeitä, organisaatioita, prosesseja ja muita oikeudenhoitoon liittyviä termejä. 

Oikeudenhoidon sanastoja on jo nyt jonkin verran netissäkin, mutta joskus termien selitykset ovat yhtä hankalia kuin itse selvitettävä sana. Olemme ottaneet siis hiukan vapautta näille suomennoksille, jotta ne olisivat lyhyitä mutta kuitenkin ymmärrettäviä.

Päivitämme listaa säännöllisesti, mutta puuttuuko siitä mielestäsi jotain olennaista? Tai haluatko täsmentää jotain tai antaa palautetta? Meidät tavoitat sähköpostilla: viestinta@asianajajaliitto.fi.

Julkaisemme kampanjanostoja myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #oikeusrattaattutuksi.

Jos haet oikeudellista apua, klikkaa itsesi Löydä asianajaja -palveluumme.

 

Keskeisimmät nimikkeet

Instituutioita ja organisaatioita

Termejä

Prosesseja

Keskeisimmät nimikkeet

Asessori

  • Asessori on määräaikainen tuomarinkoulutusvirka, jossa virkaan valittuja koulutetaan tuomarin uralle.

Asianajaja

  • Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty juristi.
Auskultantti 
 
  • Tuomioistuinharjoittelua suorittava juristi. Auskultointi tapahtuu joko kokonaan käräjäoikeudessa tai osittain hovi- tai hallinto-oikeudessa. Käräjäoikeuden auskultanttia kutsutaan myös käräjänotaariksi. Harjoittelun jälkeen juristi voi hakea itselleen varatuomarin arvonimeä (tuomarinkoulutuslautakunnalta).

Herastuomari

  • Herastuomari on arvonimi, joka voidaan myöntää pitkään käräjäoikeudessa lautamiehenä toimineelle maallikkojäsenelle.

Esittelijä

  • Osassa tuomioistuimista tietyt asiat ratkaistaan esittelijän tuomioistuimelle tekemän valmistelun ja ratkaisuehdotuksen pohjalta. Esittelymenettely on käytössä esimerkiksi hovioikeuksissa, hallinto-oikeuksissa ja ylimmissä tuomioistuimissa.

Julkinen oikeusavustaja

  • Julkinen oikeusavustaja on valtion oikeusaputoimistossa työskentelevä juristi, joka avustaa ihmisiä oikeudellisissa asioissa. Oikeusaputoimistot tarjoavat palveluja lähtökohtaisesti vain pienituloisemmille henkilöille.

Juristi

  • Ylemmän oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittanut henkilö. Tutkinto on suoritusajasta riippuen nimeltään joko oikeustieteen maisteri tai oikeustieteen kandidaatti. Tarkoittaa samaa kuin lakimies.

Laamanni

  • Laamanni on käräjäoikeuden päällikön virkanimike. Laamanni on myös arvonimi, jonka tasavallan presidentti voi myöntää.

Lakimies

  • Ylemmän oikeustieteellisen yliopistotutkinnon suorittanut henkilö. Tutkinto on suoritusajasta riippuen nimeltään joko oikeustieteen maisteri tai oikeustieteen kandidaatti. Tarkoittaa samaa kuin juristi.

Lautamies

  • Lautamies on käräjäoikeuden maallikkojäsen eli hänellä ei ole juristin koulutusta. Lautamies ei osallistu kaikenlaisten asioiden käsittelyyn vaan ainoastaan sellaisiin, joista laissa on erikseen määrätty.

Lupalakimies, lupajuristi, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

  • Lupajuristi on oikeustieteellisen ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut henkilö, joka on saanut oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta luvan toimia oikeudenkäyntiasioissa avustajana. Lupajuristit ovat tehtävässään osittain Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvonnan kohteena. Hallintotuomioistuimissa ei kaikissa asioissa tarvita toimilupaa.

Notaari 

  • Notaari voi tarkoittaa:
    • Oikeusnotaaria, joka on alempi oikeustieteen yliopistotutkinto
    • Hallinto-oikeuden notaaria, joka vastaa asian esivalmistelusta
    • Digi- ja väestötietovirastossa työskentelevää julkista notaaria
    • Aiempaa alempaa oikeustieteen yliopistotutkintoa varanotaaria
    • Käräjänotaaria. Käräjänotaari on virkanimike tuomioistuinharjoittelua suorittavalle juristille. Käräjänotaari voi ratkaista itsenäisesti eräitä yksinkertaisempia asioita tai olla monijäsenisen tuomioistuinkokoonpanon jäsenenä.

Oikeustieteen kandidaatti

  • Oikeustieteen kandidaatti on aiempi ylempi oikeustieteen yliopistotutkinto. Nykyisin se on oikeustieteen maisterin tutkinto.

Presidentti

  • Hovioikeuden, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden taikka työtuomioistuimen päällikkö. Katso lisää kyseisten oikeusasteiden kohdalta. 

Syyttäjä

  • Syyttäjä on yleisnimike syyttäjälaitoksen syyttäjäviroissa oleville henkilöille, joiden tehtävänä on syyttää rikoksesta tuomioistuimessa. Syyttäjät ovat koulutukseltaan juristeja. Syyttäjän tehtävänä on arvioida poliisitutkinnan perusteella, onko todennäköisiä syitä epäillä rikoksen tapahtuneen ja tarpeen sen vuoksi nostaa syytettä. 

Tuomari

  • Tuomari on yleisnimike tuomarinvirassa olevalle henkilölle. Tuomarit ovat juristeja, joiden tehtävänä on ratkaista tuomioistuimen kanta asiaan. Tuomari voi ratkaista asian joko yksin tai erilaisissa mm. käsiteltävästä asiasta riippuvissa kokoonpanoissa. 

Varatuomari 

  • Varatuomari on arvonimi, jonka juristi voi saada suoritettuaan vuoden mittaisen tuomioistuinharjoittelun. Tuomioistuinharjoittelussa juristi työskentelee vuoden ajan määräaikaisessa tuomarinvirassa, jossa hän osallistuu erikseen määritellyn toimivallan mukaisesti tuomioistuimen työskentelyyn.

Vouti

  • Ulosoton tehtävänä on erityisesti tuomioiden täytäntöönpanon hoitaminen eli esimerkiksi tuomioistuimen vahvistaman velkasaatavan periminen. Ulosottotehtäviä hoitavat paikalliset ulosottomiehet, joita ovat esimerkiksi kihlakunnanvouti, joka on koulutukseltaan juristi. Ulosottotoimen päällikkönä toimii valtakunnanvouti.

 

Sivun alkuun

Instituutioita ja organisaatioita

Asianajajaliitto

  • Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö, joka hyväksyy uudet asianajajat ja valvoo asianajajien ammatillista toimintaa. Vain Asianajajaliiton jäsenet saavat käyttää nimikettä asianajaja.

Asianajotoimisto

  • Asianajotoimisto on nimike asianajajan yritykselle, jossa tarjotaan oikeudellisia palveluita asiakkaille. Vain Asianajajaliiton jäsenet saavat kutsua yritystään asianajotoimistoksi.

Erityistehtävää hoitavat lautakunnat

  • Erityistuomioistuinten lisäksi Suomessa on erillisiä sitovia ratkaisuja tekeviä hallinnon lautakuntia. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii sosiaaliturva-asioissa ensimmäisenä valitusasteena sosiaaliturvaa koskeviin kelan ratkaisuihin. Opintotuen muutoksenhakulautakunta on vastaavasti opintotukiasioissa tällainen.
  • Kuluttajasopimuksia koskevissa riidoissa suositusluonteisia ratkaisuja antava Kuluttajariitalautakunta poikkeaa tehtävänsä osalta näistä erityisesti siten, että kuluttajariitalautakunnan ratkaisut ovat suosituksia, kun esim. sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisut ovat tuomioistuinratkaisuihin rinnastettavissa olevia ratkaisuja

Erityistuomioistuimet

  • Suomessa on ns. yleisten tuomioistuimien (Käräjäoikeudet, hovioikeudet, korkein oikeus) ja hallintotuomioistuinten (hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus) lisäksi myös erityisen toimivallan omaavia erityistuomioistuimia. Tällaisia ovat erityisesti Markkinaoikeus, Työtuomioistuin ja Vakuutusoikeus. Näillä on omat nimenomaiset toimialansa, joita ne käsittelevät.

Hallinto-oikeus

  • Hallinto-oikeudet käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia. Hallinto-oikeuksiin voi valittaa pääsääntöisesti viranomaisen ratkaisusta, josta on haettu ensin oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta. Hallinto-oikeudet käsittelevät esimerkiksi lakisääteistä toimeentuloa, turvapaikkahakemuksia ja kuntien päätöksiä koskevia valituksia.

Hovioikeus

  • Hovioikeudet käsittelevät pääsääntöisesti käräjäoikeuksien päätöksistä tehtyjä valituksia. Hovioikeudet käsittelevät valituksia lähtökohtaisesti vain, jos asiassa ensin päätetään myöntää ns. jatkokäsittelylupa.
  • Hovioikeuden presidentti on hovioikeuksien päällikköjen virkanimike. Hovioikeuden jäseniä ovat presidentti ja hovioikeudenneuvokset. Hovioikeuksien esittelijät hoitavat asioiden valmistelua hovioikeuksissa.

Korkein hallinto-oikeus

  • Korkein hallinto-oikeus käsittelee hallinto-oikeuksien päätöksistä tehdyt valitukset. Pääsääntöisesti asian vieminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. 
  • Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti on korkeimman hallinto-oikeuden päällikkö. Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet ovat virkanimikkeeltään oikeusneuvoksia. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asioita valmistelevat esittelijöinä toimivat kansliapäällikkö, esittelijäneuvokset ja oikeussihteerit.

Korkein oikeus

  • Korkein oikeus on riita-, rikos- ja hakemusasioissa ylin tuomioistuin. Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin, jonka tehtävänä on ohjata oikeuskäytännön yhtenäisyyttä. Korkein oikeus päättää itse, myöntääkö se valitusluvan, jonka jälkeen asia tulee korkeimpaan oikeuteen käsiteltäväksi. 
  • Korkeimman oikeuden presidentti on korkeimman oikeuden päällikkö. Korkeimman oikeuden jäsenet ovat virkanimikkeeltään oikeusneuvoksia. Korkeimmassa oikeudessa asioita valmistelevat esittelijänä toimivat kansliapäällikkö, esittelijäneuvos, vanhempi oikeussihteeri ja oikeussihteeri

Käräjäoikeus

  • Käräjäoikeus on ensimmäisen asteen tuomioistuin, joka käsittelee riita-, rikos ja hakemusasioita. Esimerkiksi riita-asioita voivat olla asuntokauppariita tai työsopimuksen päättämistä koskeva riitä. Tyypillisiä hakemusasioita esimerkiksi ovat avioerot ja konkurssiasiat. Suomessa on 20 alueellista käräjäoikeutta.

Lakiasiaintoimisto

  • Lakiasiaintoimisto on yleisnimike muun juristin kuin asianajajan yritykselle, jossa tarjotaan oikeudellisia palveluja.

Lakimiesliitto

  • Lakimiesliitto on AKAVAan kuuluva ammatti- ja edunvalvontajärjestö, johon kaikki eri ammateissa toimivat juristit voivat halutessaan liittyä.

Maaoikeus

  • Maaoikeus tarkoittaa käräjäoikeuden kokoonpanoa, joka hoitaa tiettyjä määrättyjä kiinteistöasioita. Vain osa käräjäoikeuksista toimii maaoikeuksina. Vastaavasti Merioikeus ratkaisee merilain mukaisia eräitä asioita, esimerkiksi arvioi merilain mukaisia meriselityksiä.

Oikeusministeriö

  • Oikeusministeriö vastaa oikeusalaa koskevan lainsäädännön valmistelusta ja oikeusviranomaisten tulosohjaamisesta. Oikeusministeriö ei voi ottaa kantaa yksittäisiin oikeusprosesseihin.
Oikeusrekisterikeskus
 
  • Oikeusrekisterikeskus (ORK) on oikeusministeriön alainen valtion virasto, jonka tehtävänä on huolehtia sakkoihin ja vastaaviin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä sekä huolehtia oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmistä ja rekistereistä. 

Perustuslakivaliokunta

  • Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslakivaliokunta ottaa kantaa vain lakiehdotuksiin ennakollisesti ennen lain hyväksymistä. Voimassa olevan lain perustuslainmukaisuus voidaan eräissä tapauksissa saattaa arvioitavaksi tuomioistuimissa.

Rikosseuraamuslaitos

  • Rikosseuraamuslaitos huolehtii rikoksista tuomittujen rangaistusten täytäntöönpanosta. Rikosseuraamuslaitos vastaa esimerkiksi Suomen vankiloista.

Syyttäjälaitos

  • Itsenäinen Syyttäjälaitos on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva valtion viranomainen ja osa oikeuslaitosta. Sen tehtävänä on huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta eli siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama rangaistus. Syyttäjälaitosta johtaa maan ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä. Varsinaisesta syyttäjäntoiminnasta huolehtii viisi syyttäjäaluetta (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi ja Ahvenanmaa).

Tuomioistuinvirasto

  • Tuomioistuinvirasto on keskusvirasto, joka huolehtii kaikkien tuomioistuinten keskushallintotehtävistä. Sen tehtävänä on ohjata tuomioistuimia talous- ja resurssiasioiden osalta. Tuomioistuinviraston yhteydessä toimivat tuomarinvalintalautakunta ja tuomarinkoulutuslautakunta.

Ulosotto

  • Ulosoton tehtävänä on vastata erityisesti tuomioistuinten määräämien maksu- ja muiden velvoitteiden täytäntöönpanosta.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies

  • Valvovat yleisesti kaikkea Suomen julkista hallintoa ja sen osana kaikkia oikeudenhoidon viranomaisia ja toiminnan asianmukaisuutta. Oikeuskanslerin tehtäväksi on säädetty myös asianajajien ja lupajuristien valvonta.

Valvontalautakunta

  • Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta valvoo asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa. Tutustu: valvontalautakunta.fi

 

Sivun alkuun

Termejä

Asianomistaja
 
  • Rikoksen uhri, jolla on oikeus rikosasian käsittelyssä vaatia rangaistusta syytetylle ja korvauksia rikoksella hänelle aiheutetusta vahingosta.

Edunvalvonta

  • Jos ihminen ei iän, sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi kykene huolehtimaan omien taloudellisten asioidensa hoitamisesta, voidaan hänelle määrätä edunvalvoja. Edunvalvojan tehtävänä on joko avustaa osittain tai hoitaa kokonaan tällaisen henkilön taloudellisia asioita. Valtion oikeusaputoimistoissa työskenteleviä yleisiä edunvalvojia ja yksityisiä edunvalvojia valvoo Digi- ja väestötietovirasto.

Esitutkinta

  • Rikosepäilyn tultua poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen tietoon arvioi viranomainen, onko syytä aloittaa esitutkinta eli esimerkiksi poliisitutkinta. Rikoksen esitutkinnan tarkoituksena on tutkia, mitä asiassa on tapahtunut ja kuulla kaikkia osapuolia. Tutkinnassa kuullaan myös todistajia ja kerätään erilaisia todisteita, esimerkiksi valokuvia tai lääkärinlausunto. Tämän jälkeen tutkinta-aineisto toimitetaan syyttäjälle sen arvioimiseksi, onko tarpeen nostaa syytettä.
Follo
 
  • Tuomioistuimessa tapahtuva asiantuntija-avusteinen sovittelu lapsiasioissa, eli esimerkiksi lapsen huoltoa koskevassa riidassa. Follossa sovittelijatuomarin apuna on psykologi, lastenvalvoja tai sosiaalityöntekijä. Sovittelussa osapuolilla voi olla mukana myös oikeudellinen avustaja.

Haaste

  • Riita-asia tulee vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla haastehakemuksella. Kun käräjäoikeus katsoo, että asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, antaa käräjäoikeus asian vastaajalle tiedoksi haasteen, jolla ihminen haastetaan vastaamaan häntä kohtaan esitettyihin vaatimuksiin käräjäoikeudessa.
Haastehakemus
 
  • Haastehakemus on asiakirja, jolla joko syyttäjä haastaa henkilön vastaamaan syytteessä ilmeneviin syytteisiin rikoksesta tai riita-asiassa pyydetään käräjäoikeutta haastamaan joku vastaamaan haastehakemuksessa yksilöityihin vaatimuksiin.

Hakemusasia

  • Hakemusasioissa on kyse erilaisista hakemuksista, joilla pyydetään tuomioistuinta tekemään jokin päätös, esimerkiksi avioero tai konkurssiin asettaminen.
Jatkokäsittelylupa
 
  • Kaikissa riita-asioissa ja lievemmissä rikosasioissa hovioikeudelta tulee saada ensin jatkokäsittelylupa, ennen kuin asia otetaan käsiteltäväksi. 

Kantaja

  • Kantaja on riita-asiassa se henkilö, joka katsoo, että hänen oikeuttaan on loukattu. Hän vaatii, että asian vastapuoli eli vastaaja velvoitetaan esimerkiksi maksamaan hänelle vahingonkorvausta tai että kiinteistökauppa puretaan.

Oikeusapu

  • Oikeusavuksi kutsutaan valtion tarjoamaa joko kokonaan tai osittain maksutonta oikeudellista apua. Oikeusapua voidaan antaa julkisen oikeusavustajan toimesta oikeusaputoimistosta tai oikeusapuun oikeutetulle voidaan antaa päätös korvata asianajajan tai lupajuristin palveluja. Oikeusapu myönnetään hakijan tulojen, menojen ja elatusvelvollisuuden perusteella. Oikeusapua ei anneta yrityksille eikä yhteisöille.
Oikeustieteen termitietokanta
 
  • Oikeustieteen termitietokanta (http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) on avoin palvelu, jossa oikeuskielen termit määritellään kattavasti ja tieteellisellä tarkkuudella. Oikeustieteen termitietokannan sisällöllisestä toteuttamisesta vastaa Suomalainen Lakimiesyhdistys (SLY). 

Oikeusturvavakuutus

  • Oikeusturvavakuutus on vakuutusyhtiön myöntämä vakuutustuote, jolla varaudutaan oikeudenkäynnistä johtuviin kustannuksiin. Vakuutuksesta korvattavat asiat vaihtelevat asian mukaan ja osin myös vakuutusyhtiön mukaan. Oikeusturvavakuutuksia myydään usein esimerkiksi kotivakuutuksen oheistuotteena.

Perustuslaki

  • Perustuslaki on laki, jolla määrätään valtiojärjestyksen ja ihmisten oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Suomessa on yksi yhtenäinen perustuslaki, joissain maissa sellaisia on useampia.

Pääkäsittely

  • Pääkäsittely on riita- ja rikosasioiden käsittelyn suullinen osa (oikeudenkäynti), jossa asia ja vaatimukset käydään tuomioistuimen istunnossa läpi, esitetään todistelua puolesta ja vastaan, jotta tuomioistuin voi ratkaista asian.

Riita

  • Riita-asialla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisten tai ihmisen ja yrityksen/viranomaisen välistä riitaa, jossa on kyse siitä, että toinen osapuoli vaatii toiselta osapuolelta jotain. Esimerkiksi asuntokauppariidassa on kyse toisen osapuolen vaatimuksesta, että tuomioistuin velvoittaisi toisen osapuolen maksamaan esimerkiksi kauppahinnan alennusta.

Rikos

  • Rikosasioissa on kyse rikoslain mukaan rikoksena rangaistavan teon tutkimisesta. Rikosasia alkaa esitutkinnalla ja tulee tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos syyttäjä päättää nostaa syytteen asiasta. 
Sovittelu
 
  • Tuomioistuinsovittelussa voidaan käsitellä riita-asioita, joita voivat olla vaikka asuntokauppaa, yritysten välistä sopimusta tai työsuhteen päättämistä koskevat riidat. Menettelystä on oma lakinsa ja sovittelijana toimii sovittelijan koulutuksen saanut tuomari. Sovittelu tapahtuu tuomioistuimen tiloissa.
  • Ns. lapsiasioiden sovittelussa vanhempien ja heidän avustajiensa lisäksi sovittelussa voi olla mukana myös psykologi ja sosiaalityöntekijä. Lapsiasioiden sovittelussa voidaan sovitella lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia asioita.
  • Myös Asianajajaliiton sovittelijaluetteloon merkityt asianajajat voivat sovitella riitoja. Sovittelija ei päätä, kuka on asiassa oikeassa eikä anna asiassa ratkaisua, vaan tukee osapuolia sovinnon saavuttamisessa.

Syyte

  • Syytteellä syyttäjä laittaa rikosasian vireille käräjäoikeudessa. Syyttäjä ilmoittaa syytteellä, ketä epäillään rikoksesta, mistä rikoksesta ja millä perusteilla ja mikä on väitetty tapahtumakuvaus. Syytteessä syyttäjä vaatii käräjäoikeutta määräämään rangaistuksen rikoksesta epäillylle.

Syytetty

  • Syytetty, rikosasian vastaaja, on henkilö, jonka syyttäjä katsoo syyllistyneen rikokseen.

Testamentti

  • Testamentti on asiakirja, jolla henkilö voi määrätä oman omaisuutensa kohtalosta siltä osin, kun sitä ei ole lailla rajoitettu.

Tuomio

  • Tuomio on asiakirja, jossa tuomioistuin tuomitsee nimenomaisia seuraamuksia. Tuomiolla voidaan tuomita esimerkiksi henkilö vankeuteen rikoksesta tai riita-asian vastaaja rahamääräiseen korvausvelvollisuuteen. 
Tyytymättömyyden ilmoitus
 
  • Mikäli asianosainen haluaa hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon, eli käytännössä valittaa hovioikeuteen, tulee hänen ensin ilmoittaa tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun. Tyytymättömyyden ilmoitus on välttämätöntä, jotta asiasta voi tehdä valituksen.

Valittaja

  • Valittajaksi kutsutaan tuomioistuimen asiakirjoissa henkilöä, joka on valittanut alemman tuomioistuimen päätöksestä.

Valitus

  • Valitus on asiakirja, jolla oikeusriidan osapuoli vaatii, että ylempi oikeusaste muuttaisi tehtyä päätöstä jotenkin.
Valituslupa
 
  • Pääsääntöisesti asian käsitteleminen korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellyttää, että asiassa myönnetään ensin valituslupa, jonka jälkeen vasta asia varsinaisesti otetaan käsiteltäväksi. 

Vastaaja

  • Vastaaja on henkilö, joka haastetaan vastaamaan kantajan esittämään kanteeseen.

Valmisteluistunto

  • Riita-asian ja joskus rikosasian käsittely alkaa valmisteluistunnolla. Valmisteluistunnon tarkoituksena on läpikäydä asia, tarkistaa, mitkä asiat ovat riitaisia ja mitkä taas ovat riidattomia. Keskeinen tarkoitus on tehdä asian kohdistus, että tuomioistuin käyttää aikaa siihen, mihin on tarpeellista, että tuomioistuin ottaisi kantaa vain asioihin, jotka ovat riitaisia.
Välimiesmenettely
 
  • Välimiesmenettely on yksityinen tapa ratkaista riita käyttämättä tuomioistuimia. Sitä käytetään yritysten välisten riitojen ratkaisemiseksi. Välimiesoikeuden toiminta on salaista eikä päätöksestä voi valittaa.

 

Sivun alkuun

Prosesseja

Avioero ja lapsen huolto

  • Avioeroa tulee hakea käräjäoikeudelta. Tämän jälkeen osapuolet voivat joko sopia omaisuuden jaosta, tehdä osituksen, tai osituksen voi toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Lapsen vanhemmat voivat sopia lastensa huoltajuusjärjestelyistä, jotka vahvistetaan sosiaalitoimessa. Mikäli asiasta ei saada sovintoa, voidaan asia saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Hometaloriita

  • Eräs yleinen tuomioistuimeen päätyvä riita-asia on ns. hometaloriita. Näissä asioissa on käytännössä kyse siitä, että myydyn talon katsotaan olevan homeen tai muun kasvuston vuoksi ongelmallinen. Tyypillisesti tällaisissa asioissa vaaditaan kauppahinnan alentamista, vahingonkorvausta tai kaupanpurkua.

Kiinteistökauppariita

  • Jos esimerkiksi kiinteistön ostaja väittää, että hän on saanut ostaessaan muuta kuin mistä hän on maksanut, eivätkä osapuolet pääse sovintoon, voidaan asia saattaa käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tällöin ostajan tulee kanteessa vaatia vastaajalta (eli myyjältä) esimerkiksi jonkin suuruista hinnanalennusta.

Rakennuslupariita

  • Mikäli mökin omistaja hakee lupaa esimerkiksi saunan rakentamiseen eikä saa sitä, ja hän haluaa valittaa lupapäätöksestä, tulee valitus siitä tehdä hallinto-oikeudelle.

Työsuhderiita

  • Mikäli irtisanottu työntekijä katsoo, että hänet on irtisanottu epäasiallisesta syystä, voi hän nostaa kanteen entistä työnantajaa vastaan ja vaatia, että tuomioistuin vahvistaisi jonkin korvaussumman korvattavaksi.

 

Sivun alkuun