14.3.2023

Onko oikeusavun palkkioasetuksen mukainen 110 euron tuntipalkkio lain tarkoittama ”kohtuullinen palkkio”?

Otsikon kysymyksen asetin Helsingin hovioikeudelle joulukuussa 2022 jättäessäni laskun puolustajan tehtävästä vakavassa rikosasiassa. Laskussani en tyytynyt palkkioasetuksen mukaiseen 110 euron tuntitaksaan, vaan esittelin erilaisia arvioita siitä, millainen tuntipalkkion pitäisi tuomiota annettaessa olla, jotta se olisi samalla tasolla kuin mitä kohtuullisesta palkkiosta on ennen vuoden 2014 palkkioasetusta ajateltu. Päädyin lopulta arvioista alimpaan ja laskutin 130 euroa tunnilta. Pidin sitä vähimpänä määränä, jota voitaisiin vielä pitää jollakin kriteerillä lain tarkoittamalla tavalla kohtuullisena.

Vaatimus perustui siihen, että perustuslain 107 §:n mukaan asetuksen säännös on jätettävä tuomioistuimessa soveltamatta, jos se on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa. Viittasin korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO 2018:95, jossa palkkioasetus oli jätetty tällä perusteella soveltamatta.

Oikeusapulain 17 §:n mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella. Pykälässä todetaan, että valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tuntipalkkion suuruudesta.

Nykyisin voimassa olevassa muodossaan kyseisen palkkioasetuksen (290/2008) 6 §:n mukainen palkkio on 110 euroa tunnilta. Määrä on tarkistettu asetuksella 820/2013, joka on tullut voimaan yli yhdeksän vuotta sitten 1.1.2014.

Kirjoitin laskun oheen kirjelmän, jossa toistin pitkälti samoja argumentteja, joita esittelin aiemmassa blogikirjoituksessani Asianajajaliiton sivuilla. Kerrataanpa jo kaksi vuotta sitten esittämiäni tietoja, joita sen jälkeen laukannut inflaatio on vain entisestään kirkastanut:

Yksityiselle avustajalle julkisena oikeusapuna annetusta asianajosta on vuodesta 2014 maksettu palkkiona 110 euroa tunnilta. Sama palkkio maksetaan myös puolustajaksi tai asianomistajan avustajaksi määrätylle asianajajalle. Palkkiossa on kyse siitä, mitä asianajotoimistolle maksetaan oikeusavun tuottamisesta. Tällä palkkiolla katetaan asianajajan ansioiden lisäksi hänen eläketurvansa, pakollinen jatkokoulutus, työssä tarvittavat laitteet ja kirjallisuus, toimiston vuokra, kalustus ja siivous, sihteerin palkka ja eläke, kirjanpito, tilintarkastus, vakuutukset jne.

Palkkio on jäänyt pahasti jälkeen. Ero tavanomaisiin asianajopalkkioihin vastaavista tehtävistä lienee jo yli 100 % ainakin pääkaupunkiseudulla. Itsemaksavilta asiakkailta ja heidän vakuutusyhtiöiltään veloitetaan siis vastaavista toimenpiteistä yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä valtio maksaa.

Vertailun vuoksi voi todeta, että nykyisen 110 euron tuntitaksan tullessa voimaan seitsemän vuotta sitten maksettiin käräjä- ja hovioikeustuomareille palkkaluokissa T 11 ja T 14 palkkoja, jotka ovat sittemmin [vuoden 2021 alkuun mennessä] nousseet täysillä kokemuslisillä 8,8 ja 6,7 %. Virkamiehillä ansiotasoa nostaa myöskin ja erityisesti henkilön siirtyminen ylempiin palkkaluokkiin.

Vuoteen 2000 asti oikeusministeriö oli käytännössä sitonut palkkion indeksiin. Sen jälkeen tarkistuksia ei ole tehty kattavasti. Mikäli vuoden 1993 palkkio olisi noussut samaa tahtia kuin palkat, olisi palkkio vuonna 2020 ollut noin 146 euroa tunnilta.

Valtion oikeusaputoimistoilla on mahdollisuus avustaa myös henkilöitä, joilla ei tulojensa perusteella ole oikeutta julkiseen oikeusapuun. Ne tekevät sen tällöin ”täyttä korvausta vastaan”. Oikeusaputoimistot veloittivat vuonna 2013 tällaisista palvelustaan pääkaupunkiseudulla 170 euroa tunnilta. Täydellä korvauksella tarkoitetaan korvausta, joka vastaa – tai sen tulisi vastata – paikkakunnalla perittävää keskimääräistä asianajopalkkiota.

Täyden korvauksen oikeusapupalveluiden kustannuslaskennan kehittämistä pohtineen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä vuonna 2014 ilmeni, että täyden korvauksen oikeusapupalvelu oli ollut edelliset viisi vuotta alijäämäistä. Oikeusapupiirien veloittamien palkkioiden keskiarvo oli 173,75 euroa. Tuo tuntitaksa ei siis riittänyt vuonna 2013 kattamaan itsemaksavan asiakkaan saamasta palvelusta aiheutuvia tuotantokustannuksia valtion oikeusaputoimistossa.

Suomen Asianajajaliitto on pyrkinyt selvittämään oikeusaputoimistojen täyden korvauksen asiakkailta veloitettujen hintojen vaikutusta kilpailutilanteeseen asianajotoimistojen kanssa. Kesäkuussa 2017 liiton valtuuskunnalle esitetyssä ja tammikuussa 2018 julkistetussa raportissa oli eri tavoilla laskettu oikeusaputoimiston antaman oikeusavun omakustannushintaa. Raportissa käytettiin erilaisia arviointiperusteita omakustannushinnan selvittämiseksi. Lopputulos oli se, että oikeusavun omakustannushinta on 140–210 euroa tunnilta.

Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuksen yksikkö oli suorittamissaan julkisen oikeusavun tilintarkastuksissa kiinnittänyt vuosina 2008–2010 huomiota alijäämäisyyteen liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudessa. Vuodesta 2006 kustannusvastaavuusprosentti oli laskenut 71 prosentista 64 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä. Tilintarkastuksen perusteella oikeusministeriön tuli ryhtyä toimenpiteisiin selvittämällä, ovatko toimistojen perimät palkkiot asianmukaisella tasolla.

Vuonna 2014 Valtiontalouden tarkastusvirasto teki tuloksellisuustarkastuksen julkisesta oikeusavusta, jossa yhtenä selvityskohteena oli ns. liiketaloudellisilta asiakkailta peritty täysi korvaus saamastaan oikeusavusta. Tarkastusraportin mukaan tuntivelotus oikeusaputoimistoissa noudatti paikkakunnalla yleisesti käypää asianajotaksaa ja vaihteli haastateltavien mukaan 150–180 euron välillä. Oikeusapupiirien johtajat toivat esille, että vaikka kaikki tehdyt tunnit laskutettiin myös kokonaan itse maksavilta asiakkailta ja tuntitaksana käytettiin paikkakunnan yksityisissä toimistoissa veloitettavaa tuntihintaa, ei kustannusvastaavuus ollut koko valtakunnan tasolla parantunut tavoitteen mukaiseksi.

Näyttää siis selvältä, että valtion oikeusaputoimistot eivät kykene kattamaan 150–180 euron tuntiveloituksella oikeusavun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Samaan aikaan yksityisen avustajan tulisi pystyä tuottamaan vastaava palvelu 110 euron tuntihinnalla.

Blogini alla ollut kommenttipalsta täyttyi kommenteista. Eräs kommentoi, että asianajajan palkka pitäisi olla samaa suuruusluokkaa kuin sairaanhoitajalla. Vastasin hänelle:

Oikeanlaiset vertailun saat, kun lisäät sairaanhoitajan palkkaan hänen käyttämiensä laitteiden kustannukset ja siivun koko organisaation kustannuksista. Kyse ei ole palkasta vaan ostopalvelun hinnasta. Terveystalo veloittaa vastaanottokäynnistä sairaanhoitajalla 92,80 euroa. Yleislääkäri 161,50 €/h ja erikoislääkäri 213 €/h. Kaikkiin päälle palvelumaksu 21,80 € ja kantamaksu 2,10 €, joten tunnin käynti sairaanhoitajalla maksaa 116,70 euroa.

Kahden vuoden takaisessa blogissani olleet tiedot voidaan päivittää seuraavasti vastaamaan alkuvuoden 2023 tilannetta (hovioikeudelle esitin silloin saatavilla olleet tuoreimmat luvut):

Mikäli vuoden 1993 tuntipalkkio olisi noussut yhteiskunnassa tapahtunutta ansiotasojen yleistä nousua vastaavasti, palkkio olisi nyt 155 euroa: Vuoden 1993 ansiotasoindeksin pisteluku oli 1522, kun viimeisin saatavilla luku syksyltä 2022 on 3510. Kun vuoden 1993 palkkio oli tunnilta 67,18 euroa (400 markkaa) niin jos se olisi noussut samassa suhteessa kuin ansiotasoindeksi, olisi palkkio nykyisin 154,93 euroa (67,18 * 3510/1522).

Rahan arvon muutosta voidaan tarkastella myös pelkästään nykyisen asetuksen ja nykyisen 110 euron tuntipalkkion voimassaoloajan eli vuosien 2014–2022 osalta.

110 euron tuntipalkkio tuli voimaan vuoden 2014 alussa, jolloin ansiotasoindeksin pisteluku oli 3035. Viimeisen vuoden 2022 pisteluku on edellä mainittu 3510. Jos vuoden 2014 alusta käyttöön otettu – jo silloin tasoltaan jälkeenjäänyt – 110 euron tuntipalkkio olisi sidottu ansiotasoindeksiin, olisi palkkio nykyisin (110 * 3510/3035) 127,22 euroa.

Vastaava laskelma elinkustannusindeksin mukaisesti vuosien 2014 – 2022 osalta olisi 110 * 2249/1900 = 130,21 euroa. Pelkästään vuoden 2022 inflaation (8,4 %) kattaminen edellyttäisi 9,28 euron korotusta.

Mikäli palkkion katsotaan kattavan 70 %:n osuudella ansiotasoon kuuluvia kustannuksia ja 30 %:n osalta elinkustannuksia, olisi näiden yhteisvaikutus (70 * 127,22 + 30 * 130,21 /100) nostanut palkkion 128,11 euroon.

Päätin kirjelmäni hovioikeudelle seuraavasti:

Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2018:69 todennut, että alaikäisen asianomistajan edunvalvoja A:n käyttämä tuntiveloitus on ollut 220 euroa tunnilta. Korkein oikeus katsoi, että A:n edunvalvojana vaatiman palkkion tuntiveloitus on ollut asian laatu ja laajuus sekä asianajajien tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa yleensä käyttämä laskutus huomioon ottaen kohtuullinen.

Jos oikeusapupalkkion jälkeenjääneisyys on liiallista ja ero niin sanottuun normaalitaksaan kasvaa, pätevän oikeusavun saatavuus voi vaarantua. Tämä todettiin myös oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2014–2017, jossa luvattiin tehdä indeksitarkistus oikeusapupalkkioon. Sen jälkeisissä, vuoteen 2021 ulottuvissa suunnitelmista ei asiasta ole mainintaa. Sen sijaan tänä syksynä eduskunnalle annetussa valtioneuvoston selonteossa oikeudenhoidosta todetaan sivulla 49, että jo pelkän elinkustannusindeksin perusteella vuosien 2014–2021 yksityisten avustajien palkkioiden korotustarve on 10 euroa tunti. Kuten edellä on todettu, vuoden 2022 voimakas inflaatio luo lisäksi 9,28 euron korotustarpeen.

Näin ollen vuoden 2023 alussa kuluttajahintoihin perustuva korotustarve nykyisen asetuksen voimassaoloajalta on yli 19 euroa – missä ei siis ole lainkaan huomioitu ansiotasojen yleistä nousua eikä sitä, että vuoden 2014 alussa tapahtunut palkkion korotus ei kattanut sitä aiemman palkkion aikaista rahanarvon alentumista.

Vuodesta 1993 alkaen avustajan palkkion on tullut kulloisenkin lain mukaan olla kohtuullinen. Kohtuullisena ei voida pitää palkkiota, joka on nykyisen asetuksen mukaan noin 70 % siitä, mitä on vuosina 1993–2000 pidetty kohtuullisena ja puolet siitä mitä korkein oikeus piti kohtuullisena vertailukelpoisessa asiassa ratkaisussa KKO 2018:69.

Nyt vaatimani 130 euron tuntipalkkio on mielestäni vähin määrä, mihin voidaan päästä edellä kerrotuilla perusteilla ja laskutoimituksilla. Paljon suurempaakin tuntipalkkiota voisi perustella kohtuullisena.

Helsingin hovioikeus antoi ratkaisunsa 22.2.2023. Hovioikeus totesi:

Asianajaja Fredman on vaatinut palkkiota valittajan puolustamisesta 130 euron tuntipalkkion perusteella. Vaatimusta on perusteltu sillä, että vuodesta 2014 voimassa ollutta valtioneuvoston asetuksen mukaista 110 euron tuntipalkkiota ei voitu enää pitää oikeusapulain 17 §:ssä säädettynä kohtuullisena palkkiona.

Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Edelleen saman pykälän ja momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan, tuntipalkkion suuruudesta, asiakohtaisesta vähimmäispalkkiosta, korvattavista kuluista sekä niistä asia- ja avustajakohtaisista syistä, joiden perusteella palkkiota voidaan korottaa tai alentaa.

Suomen perustuslain 107 §:n mukaan jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

Hovioikeus toteaa, että oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa on säädetty asetuksenantovaltuus kohtuullisen tuntipalkkion osalta. Vaikka tuntipalkkion määrää ei ole vuoden 2014 jälkeen tarkistettu rahan arvon ja ansiotason muutoksia vastaavalla tavalla hovioikeus katsoo, ettei asetuksen mukaista 110 euron tuntipalkkiota voida pitää kohtuuttomana ja siten ristiriidassa oikeusapulain 17 §:n kanssa. Näin ollen edellytyksiä sivuuttaa kyseistä asetuksen määräystä perustuslain 107 §:n nojalla ei ole, ja palkkio vahvistetaan asetuksen mukaisen 110 euron tuntipalkkion mukaan laskettuna.

Tarkistin Terveystalon sairaanhoitajan tuntiveloituksen. Se on palvelu- ja kantamaksuineen nykyisin 132,30 euroa. Merkitsin kalenteriini päivämäärän valitusluvan hakemista varten.

 

Kirjoittaja

Markku Fredman

Asianajaja, VT, OTT

Tilaa
Ilmoita
12 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
ari halonen
1 vuosi sitten

Hyvä ja tosi kirjoitus.

Sen lisäksi on toinenkin ongelma, nimittäin se, että edes tuota pientäkään korvausta ei saa kohtuullisessa ajassa.

Jouduin laittamaan tällaisen hovioikeudelle:

HELSINGIN HOVIOIKEUDELLE

Viivästyshyvitysvaatimus

Vaadin asiassa R 20/…. viivästymishyvitystä 1.500 euroa tähän mennessä osaltani kertyneen vähintään 1 vuosi 3 kuukauden viivästymisen perusteella.

Hovioikeuden piti antaa tuomionsa ja samalla määrätä X:n puolustajana toimimisesta palkkioni maksettavaksi vuonna 2021 pidetyn pääkäsittelyn päättyessä antamansa ilmoituksen mukaan joulukuussa 2021.

Laskuni olin toimittanut ROMEOssa pääkäsittelyn päätyttyä sovituin tavoin, joten viivästys ei osaksikaan johdu minusta.

Minulle on aiheutunut palkkioni maksamisen viivästymisestä taloudellista haittaa, jota ei voi ihan merkityksettömänä eikä vähäisenäkään pitää.

Perustuslain 21 § mukaisesti jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

Perustuslain 21 § mukaisesti julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Oikeusapulain 18 § 2 momentin mukaan ”Palkkiosta ja korvauksesta tehdään pääasiasta annettavasta ratkaisusta erillinen päätös”.

Oikeusapulain 18 § 3 momentin mukaan ”Jos tehtävä jatkuu pitkähkön ajan, voidaan palkkio ja korvaus määrätä puolivuosittain tai erityisestä syystä lyhyemmältäkin ajalta”.

Asiassa olisi tullut em. säännösten perusteella määrätä maksettavaksi avustajien ja puolustajien palkkiot viimeistään joulukuussa 2021, vaikka palkkioiden määräämisestä erillisen pääasiassa annettavan ratkaisun antaminen jostain syystä viivästyykin.

Ymmärrykseni mukaan olen viivästymishyvitykseen oikeutettu.

Ari Halonen
asianajaja, varatuomari

Matti Reinikainen
1 vuosi sitten

Kiitos Markku! Perusteellinen, asiallinen ja oikea. Toivottavasti KKO:ssa on sekä järkeä että uskallusta toimia oikein.

Sami
1 vuosi sitten

Hyvä kirjoitus. Oma lukunsa on myös se, että 110€/t laskun tuntimääriäkin toisinaan “kohtuullistetaan”.

Harri Kontturi
1 vuosi sitten

Aivan loistava kirjoitus. Hyvä Markku. Seurataan, mitä KKO tuumaa. Menestystä jatkoon.

Markus Hamro-Drotz
1 vuosi sitten

Erittäin hyvä ja ajankohtainen kirjoitus!

torppa
1 vuosi sitten

Hyvä kirjoitus Markku!

Toinen, yhtä todellinen ongelma on Saminkin mainitsema laskun kohtuullistaminen.

Käytännössä tuomioistuin (ja tämä koskee etenkin HaO:ia ja KHO:ta) kohtuullistaa tuntimäärää ilman, että avustajalle annetaan minkäänlaista mahdollisuutta perustella ajankäyttöään. Kun tuomioistuimella kuitenkin on velvollisuus perustella päätöksensä, niin eikö palkkion kohtuullistamistakin pitäisi perustella ja antaa avustajalle mahdollisuus selvittää tekemiään toimenpiteitään. Viimeksi tivasin tätä KHO:lta 7.3.2023, kun palkkiota oli leikattu 1/3 ja päätökseen oli kirjattu, että “avustajalle maksetaan vaatimus enemmälti hyläten asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisena korvauksena oikeudessa suoritetuista tarpeellisista toimenpiteistä”. Pyytäessäni tarkennusta siihen, mitkä tekemäni toimenpiteet KHO on katsonut tarpeettomiksi, sain vastauksen, ettei KHO, “kuten muutkaan tuomioistuimet, jälkikäteen selitä päätöksiään tai esitä niille täydentäviä perusteluja”, vaan KHO:n “päätöksestä ilmenevät ne perusteet, joilla asia on ratkaistu”. Eli niitä perustelua vaille jäin tälläkin kertaa. Olenkin päätynyt siihen, että oma taikka toimiston taloudellinen tilanne ei enää salli OA-juttujen hoitamista, kun täyden korvauksenkin asiakkaita riittää.

Miikka Hakanen
1 vuosi sitten

Aivan loistava valitus. Miksi meidän palkkioiden pitää olla selvästi pienemmät kuin sairaanhoitajan? Heillä ei ole kuitenkaan akateemista koulutusta eikä lähimainkaan samaa vastuuta kuin lääkäreillä.

Sonya
1 vuosi sitten

Kiitos Markku – loistava kirjoitus ja erinomaista perustelua! Lisäksi on helppo yhtyä aikaisempiin kommentteihin laskujen – välillä täysin mielivaltaiseltakin tuntuvasta – leikkaamisesta.

Mikko Tuononen
1 vuosi sitten

Minua huvittaa tuossa erityisesti hovioikeuden perustelun kohta “hovioikeus katsoo, ettei asetuksen mukaista 110 euron tuntipalkkiota voida pitää kohtuuttomana”. Yleensähän se taitaa mennä päinvastoin eli että tuomioistuin toteaa jonkun palkkion olevan kohtuuttoman suuri. Nyt hovioikeus toteaa, että se ei ole kohtuuttoman pieni.

Vaadin oikeusapuasiassa joku aika sitten viivästyskorkoa, kun Suomen valtio maksoi palkkioni n. 4 kk myöhässä. Palkkion maksamisesta vastuussa ollut käräjätuomari perusteli kielteisessä päätöksessään laajasti sitä, miksi Suomen valtiolla ei ole velvollisuutta maksaa myöhästyneenä maksetulle saatavalleni viivästyskorkoa, vaikka tavallisella velallisella sellainen velvollisuus on korkolain mukaan. En jaksanut hakea muutosta ratkaisuun, joka huvitti minua suuresti.

Tuula
1 vuosi sitten

Upeaa Markku ja myös Ari, että nostatte asiaa esille!

Tuodakseni asiaa näin vaalien alla lainsäädäntöviranomaisena Eduskunnan tietoisuuteen lähetin sähköpostilla viikko sitten eli 22.3.2023 seuraavan tiedustelun useampaan sähköpostiosoitteeseen puoleista Sdp:lle, Kokoomukselle, Perussuomalaisille, Vihreille ja Vasemmistoliitolle (olen näemmä unohtanut kysyä RKP:ltä):

“Eduskuntavaalien äänestyspäivän lähestyessä haluaisin tietää,
tuleeko puolueenne vaatimaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi puolustajan ja oikeusavun taksan nostamista, mikäli puolueenne on tulevassa hallituksessaajaako puolueenne puolustajan ja oikeusavun taksan nostamista vaalien jälkeen hallituksessa ja/tai eduskunnassa 
En tarvitse vastausta, jossa kerrotaan valtion velasta tai yleisesti oikeudenhoidon resurssipulasta. Pyydän vain yksinkertaista vastausta esittämiini kysymyksiin.
 
Kysymys asiassa on tästä: Rikosasioissa voidaan tietyin edellytyksin määrätä syytetylle puolustaja sekä riita- ja rikosasioissa myöntää oikeusapu jutun asianosaiselle riippuen hänen tuloistaan ja varoistaan. Valtio maksaa tällaisesta työstä 110 €/h + alv niiltä tunneilta, kun tuomioistuin katsoo sen välttämättömäksi/tarpeelliseksi. Valtion taksa 110 €/h + alv ei ole puolustajan tai avustajan palkkaa, vaan se maksetaan puolustajan tai avustajan asianajo- tai lakitoimistolle, jotka kattavat siitä kaikki kulunsa (toimistohenkilökunnan palkat, toimiston vuokra, vakuutukset jne.). Taksa on vuodesta 2014 lähtien ollut sama eli 110 €/h + alv ja se on jäänyt pahasti jälkeen, esim. valtion oikeusaputoimistot eivät jo vuonna 2014 kyenneet kattamaan edes 150-180 euron tuntitaksalla oikeusavun tuottamisesta johtuvia kustannuksia. Ongelmaksi muodostuu oikeusavun ja puolustuksen saatavuus ja ongelmaksi on jo muodostunut pienten asianajo- ja lakitoimistojen kannattavuus; isot asianajotoimistot eivät juurikaan edes suostu ottamaan valtion taksalla toimeksiantoja hoidettavikseen.
 
Tarkemmin asia selviää asianajaja, OTT Markku Fredmanin kirjoituksista
Oikeusapupalkkiot pahasti jäljessä 25.1.2021: Blogi: Oikeusapupalkkiot pahasti jäljessä – AsianajajaliittoOnko Oikeusavun palkkioasetuksen mukainen 110 euron tuntipalkkio lain tarkoittama ”kohtuullinen palkkio” 14.3.2023: https://asianajajaliitto.fi/blogi/onko-oikeusavun-palkkioasetuksen-mukainen-110-e-h-lain-tarkoittama-kohtuullinen-palkkio/
Olen vastaanottanut seuraavat vastaukset:

Vihreät 23.3.2023

Kiitos tärkeästä kysymyksestä! Kyllä, Vihreät aikoo esittää mahdollisissa hallitusohjelmaneuvotteluissa sekä ajaa eduskunnassa taksan nostamista. Palkkio on tosiaan jäänyt pahasti jälkeen asianajajien tuntilaskutuksen mediaanista ja vaikeuttaa oikeusavun saamista.

terveisin,

Sarianna Mankki
Poliittinen suunnittelija

Vasemmistoliitto 24.3.2023

Kiitos viestistäsi ja tärkeän asian esillä pitämisestä. Vasemmistoliitolle oikeudenhoidon tilanne on perusoikeusongelma, joka tulisi ensi vaalikaudella ratkaista. Erityisesti oikeudenkäyntien kohtuuton kesto ja hinta uhkaavat kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta ja lisäävät oikeudenkäyntien osapuolten inhimillistä kärsimystä. Oikeudenhoidon vakava resurssivaje on kurottava umpeen kotimaisen oikeusvaltion turvaamiseksi. Oikeudenkäyntien hintaa ja kuluriskiä on myös alennettava muun muassa oikeusapua uudistamalla. Tässä yhteydessä on perusteltua tarkastella myös oikeusavun taksoja, jotka ovat jääneet jälkeen kustannuksista. Keskeistä on, että laadukas oikeusapu on yhdenvertaisesti kansalaisten saatavissa.

Mukavaa kevättä!

Ystävällisin terveisin,
Li Andersson

Keskusta 24.3.2023

Kiitos viestistä ja kysymyksestä. Nostat esiin tärkeän näkökulman, josta on vähemmän keskusteltu.

Julkisessa keskustelussa, eduskunnassa ja puolueissa on enemmän keskusteltu oikeudenkäynnin kalleudesta ja pohdittu ratkaisuja siihen.

Kuitenkin on selvää, että puolustajan ja oikeusavun taksat ja niiden päivittäminen liittyy kiinteästi oikeusavun saatavuuteen. Oikeusavun saamisessa tulorajojen nostaminen tai kattavammat oikeusturvavakuutukset eivät auta, jos pieni- tai keskituloinen ei saa asialleen hoitajaa.

Todennäköisesti, ottaen huomioon eduskunnan antaman vastauksen oikeudenhoidon selontekoon, asiasta tullaan kirjaamaan seuraavan hallitusohjelmaan, jolloin isona teemana olisi oikeusavun parempi kohtuuhintainen saatavuus.

Jos Keskusta osallistuu hallitusohjelmaneuvotteluihin, lupaamme pitää esillä oikeusavun taksantarkistusta, joka kannattaa kytkeä edellä mainittuun isompaan päämäärään.  
 
Ystävällisin terveisin

Ilkka Miettinen
poliittinen asiantuntija

SDP, Kokoomus ja Perussuomalaiset eivät ole vastanneet.

Markku Fredman
11 kuukautta sitten

Korkein oikeus myönsi asiassa valitusluvan 14.6.2023