Vuosi 2021 – totuttelua uuteen normaaliin

Toinen koronavuosi alkaa olla päätöksessä. Mitä vuodesta ja syksystä on jäänyt käteen? Termi uusi normaali kuvaa tunnelmia. Optimistisemmatkin alkavat uskoa, että paluuta entiseen ei kovin nopeasti ole luvassa. Pandemia ei ole valitettavasti jättänyt meitä rauhaan vuodenaikojen, eikä edes odotetun toisen rokotuksen myötä. Syksyllä päästiin tosin hetkeksi maistamaan uudenlaista vapautta koronapassien suojissa, mutta passivapauskin näyttää juuri tällä hetkellä olevan vakavasti uhattuna, ja monilla meistä on kalenterissa aika kolmannelle rokotukselle.

Uudella normaalilla tarkoitetaan oppimista elämään aaltoilevan pandemian kanssa. Tätä kirjoittaessa omikron-muunnos leviää valtoimenaan, eikä todennäköisesti jää viimeiseksi. Uusi normaali tarkoittaa myös epävarmuutta tulevasta. Viimeksi Asianajaliiton hallitus joutui raskain mielin tekemään päätöksen odotetun Asianajajapäivän siirtämisestä tammikuulta toukokuulle. Siirtopäätös on luonnollisesti suuri pettymys perinteistä Asianajajapäivää odottaneille sekä järjestelyyn osallistuneille. Syksyn onnistumisiin on kuitenkin luettava ensimmäinen valtuuskunnan lähikokous lähes kahteen vuoteen sekä Asianajajaliittopäivä, muiden tilaisuuksien ohessa.

Syksyn oikeuspoliittista keskustelua ovat leimanneet oikeudenhoidon resurssit sekä oikeudenkäyntikustannukset. Asianajajat ovat tehneet työtään koronan varjossa yli puolitoista vuotta. Ainakin siviiliriitoja hoitavat asianajajat ovat joutuneet havaitsemaan, että tuomioistuinten käsittelyajat ovat jatkaneet kasvuaan. Asianajajat näkevät selvästi myös yhteyden käsittelyaikojen ja kustannusten välillä.

Valitettavasti oikeudenhoidon resurssipulaa ja oikeusvaltion tärkeiden osa-alueiden tilaa ei ole ymmärretty siellä, missä päätetään yhteisen varojen jakamisesta. Lainvalvonnan resurssit on helpompi ymmärtää. Lisämiljoonalla saa tietyn määrän lisää poliiseja, tai poliiseja ei ainakaan johduta vähentämään. Asia on helppo myydä äänestäjille. Pelkkä poliisin voimavarojen lisääminen ei kuitenkaan riitä, jos jutut törmäävät seuraavan portaaseen, eli juuttuvat syyttäjien työruuhkaan, tuomioistuinlaitoksesta puhumattakaan. Oikeusvaltio tulisi nähdä investointina maamme kilpailuedun, eli yhteiskunnallisen luottamuksen ja vakauden säilymiseen. Oikeusvaltion myymiseen äänestäjille vaaditaan astetta parempi myyntimies.

Koska lisää rahaa ei näytä olevan luvassa, Asianajajaliitto on pitänyt ja tulee pitämään esillä esittämäänsä työtapareformia. Asianajajat näkevät työssään, että ainoa kestävä ratkaisu venyviin käsittelyaikoihin ja sitä kautta myös kasvaneisiin oikeudenkäyntikuluihin on työmäärän vähentäminen. Työmäärää voidaan vähentää vain kaikkien oikeudenhoidon ammattilaisten yhteistyöllä, ja tämä yhteistyö vaatii toisen ammattiryhmän työn ymmärtämistä. Tarvitaan yhteinen päätös siihen, mitä jätetään tekemättä tai tehdään toisin. Asianajajaliitto toivoo, että Asianajajaliiton hallituksen käynnistämästä laatuhankkeesta ”asianajajien prosessitaidot tuomioistuimen näkökulmasta” saadaan lisätietoa ja keskustelunavauksia asianajajien työn kehittämiseen. Vuoden 2022 alussa toteutettavan kyselytutkimuksen kohteena ovat kaikki tuomarit ja kansliahenkilökunta valtakunnallisesti.

Ensi vuonna odotamme tuloksia myös syksyllä toteutetusta asianajotoimistoissa työskentelevien työhyvinvointikyselystä. Tutkimus liittyy Asianajajaliiton keväällä 2021 käynnistämään Oikeus jaksaa -kampanjaan.

Asianajajat eivät ole immuuneja trendeille, kuten asioiden vaikeutumiselle, mikä on huomattu myös asianajajien valvontaa hoitavassa valvontalautakunnassa. Asioiden käsittelyajat ovat valvontalautakunnassa pidentyneet parhaista vuosista. Tämän vuoksi Asianajajaliitto on vuoden aikana lisännyt valvontalautakunnan resursseja, ja keskimääräiset käsittelyajat ovatkin alkaneet lyhentyä.

Asianajajaliitto on kirjastanut oikeuspoliittisia tavoitteitaan strategiansa välitarkastelulla. Välitarkastelussa, joka on tarkoitus saada valtuuskunnan käsittelyyn tammikuussa, on kirkastettu asianajajakunnalle tärkeitä tavoitteita, kuten riippumattoman asianajajakunnan aseman vahvistaminen perustuslain tasoisella kirjauksella. Kaikkien oikeudenhoidon toimijoiden aseman tarkastelu olisi ajankohtainen samassa yhteydessä, kun tuomioistuinten riippumattomuuden takeita pyritään vahvistamaan. Asianajajaliitossa tänä vuonna työnsä aloittanut oikeuspoliittinen juristi on voimakas viesti myös sidosryhmille, että Asianajajaliitto on sitoutunut sääntöjensä mukaiseen oikeusolojen kehittämistyöhön.

Sovittelun supersyksy -kampanjan analysointi on edessä. Supersyksy lähti toivottua hitaammin liikkeelle, mutta sai kuitenkin aikaan positiivista huomiota ja lopulta tuloksiakin. Kampanjasta sekä sen johdosta käynnistyneistä sovitteluista kertyvät tiedot analysoidaan ja käytetään Asianajajaliiton sovittelumenettelyn kehittämiseen. Asianajajaliiton sovittelu on luonnollisesti käytettävissä kampanjan päättymisen jälkeenkin.

Vuoden viimeiset työpäivät alkavat olla käsillä ja moni tunteen varmasti tuttua painetta saada maailma valmiiksi ennen joulua. Toki pieni kiri voi toki vapauttaa mielen lepoon, mutta kannattaa muistaa, että päiviä on ensi vuodenkin kalenterissa – kaikesta huolimatta. Asianajajallakin on oikeus jaksaa.

Toivotan kollegoille ja kaikille blogin lukijoille hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!