29.6.2021

Kesäloman kynnyksellä

Asianajajaliiton valtuuskunnan talvikokouksessa tammikuussa ja kevätkokouksessa kesäkuussa liiton puheenjohtajalla on tapana pitää katsaus liiton toimintaan. Ne antavat hyvän näkemyksen siitä, mitä liitossa tehdään. Katsausten lisäksi jaamme tietoa toiminnastamme myös monin viestinnän keinoin liiton kanavissa vuoden mittaan. Kulisseissa ja työpöytien ääressä tehdään valtavan paljon työtä, joka näkyy usein vasta viiveellä. Koska monelle jäsenellemme liiton toiminta näyttäytyy kuitenkin edelleen kovin etäisenä ja vieraana, vedän tässä yhteen toimintavuotemme päälinjoja.

Tänä keväänä on saatu päätökseen kaksi suurta projektia: ASSI-nimellä tutumpi sähköisen asioinnin jättiuudistus sekä liiton että valvonnan asioissa, että myös valvonnan verkkosivu-uudistus. Suuria uudistuksia on tapahtunut myös koulutuksessa, jossa on digitalisaation myötä lanseerattu ajasta ja paikasta riippumattomat verkkokoulutukset, ja asianajajatutkinto toteutetaan kokonaan sähköisenä. Sähköisen tutkinnon osalta taidamme olla edelläkävijöitä koko maailmassa!

Vaikka suururakka on takana, digitalisointi ei ole vielä päätöksessään. Liiton toimistossa on mm. valtavat paperiarkistot, joita ei salassa pidettävien tietojen vuoksi oteta säilytettäväksi Kansallisarkistoon. Jotta pystymme säilyttämään ammattikuntamme historian, myös paperiarkisto on digitalisoitava. Työ on aikaa vievää, mutta välttämätöntä.

Valvonnan tunnetuksi tekemisen ohella teemme tulevana syksynä tunnetuksi myös hyvää asianajajatapaa koskevia eettisiä ohjeitamme. Aika moni media-alan ulkopuolinen tuntee journalistin ohjeet, mutta meidän eettinen ohjeistuksemme on tuntematon. Journalistien ohjeet ovat arvostettuja sekä alan sisällä että sen ulkopuolella. Miksi meidän tapaohjeemme koetaan alan sisälläkin usein negatiivisiksi? En malta olla siteeraamatta erästä kollegaa, joka oli joutunut työryhmätyöskentelyä varten lukemaan tapaohjeet läpi huolella, minkä jälkeen hän totesi, että nehän olivat ihan järkeenkäyvät. Niinpä. Haastan Sinutkin samaan lukutehtävään. Meidän on syytä olla ylpeitä hienoista eettisistä ohjeistamme. Niille ei voi odottaa arvostusta alan ulkopuolelta, jos ei sitä löydy ensin alan sisältä.

Viestintä tapahtuu nykyään monissa eri kanavissa. Kaukana ovat ne ajat, jolloin lehtimainos oli se tapa, jolla ihmiset tavoitettiin. Erityisen aktiivista viestintämme on somessa. Aika moni meistä on ainakin jonkin somekanavan seuraaja, joten suosittelen laittamaan liiton viestinnän seurantaan – se on helppo tapa pysyä pulssilla siitä, mitä liitto tekee.

Sidosryhmäyhteistyö on meille erittäin tärkeää. Olemme ottaneet ohjelmaan säännölliset, kvartaaleittain tapahtuvat tapaamiset tuomioistuinviraston kanssa. Näissä tapaamisissa keskustelemme hyvin matalalla kynnyksellä yhteisistä aiheista, ja tapaamiset ovat olleet erittäin hedelmällisiä. Yhteistä tapaamista sovitaan parhaillaan myös syyttäjälaitoksen kanssa. Asianajajien näkemyksiä kuullaan ja kuunnellaan.

Erityisen tärkeän keskustelun olemme käyneet keväällä oikeusministeriön kanssa. Liitto teki tammikuussa jälleen esityksen oikeusavun tuntiveloituksen korottamiseksi. Oikeusavun tuntitaksaa on korotettu viimeksi vuonna 2014, ja se on auttamattomasti jälkeenjäänyt. Oikeusavun tuntikorvaus vaikuttaa myös asianajajien halukkuuteen toimia maakunnissa, missä oikeusapujuttujen osuus on suurempi kuin suurissa kasvukeskuksissa. Tästä olemme kantaneet huolta jo pitkään. Oikeusministeriö jakaa huolemme sekä palkkion alhaisuudesta, että sen vaikutuksesta palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Koska kysymys on kuitenkin poliittisesta päätöksenteosta, kovin nopeaa muutosta ei ole odotettavissa. Teemme edelleen voitavamme asian edistämiseksi.

Asianajajan työ on vastuullista. Pidämme itsestään selvänä vastuullista asiakkaan asian hoitamista, mutta tänä keväänä meitä on haastettu myös toimimaan työnantajina entistä vastuullisemmin. Keskustelu alan sisällä on tärkeää ja se jatkuu. Ilahduttavan moni toimisto on lähtenyt mukaan liiton #oikeusjaksaa -kampanjaan ja sitoutunut sen teeseihin.

Heitän ilmaan haasteen myös asiakkaillemme. Kun toimeksianto annetaan asianajotoimistolle riittävän ajoissa ja hyväksytään toimeksiannon vaatimat henkilöresurssit, työ voidaan tehdä muulloin kuin viimeisinä vuorokausina ja alimitoitetuilla resursseilla. Vastuullinen ostaminen on arvo sekin, ja toivon, että entistä useammin vastuullisuus näkyy asiakkaamme toiminnassa myös tällä tavoin.

Vastuullisuus on koko vuoden kantava teema, johon palataan myös 21.1.2022 pidettävässä Asianajajapäivässä. Ympäristövastuuta toteutamme liiton toimiston Green Office -sertifikaatilla ja sitoutumalla YK:n Global Compact -periaatteisiin. Olemme myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuma Priden platinakumppani. Ihmis- ja perusoikeustyötä silläkin saralla tarvitaan vielä paljon, koska ei ole kauaa siitä, kun sukupuolivähemmistöt katsottiin mielenterveyspotilaiksi ja jopa rikoslain alaisiksi. Meidän tehtävämme on puolustaa perus- ja ihmisoikeuksia, ja olemme ylpeitä siitä, että voimme tehdä tätä työtä näkyväksi myös Pride-tapahtuman yhteydessä.

Kiitäs lämpimästi Asianajajaliiton henkilökuntaa sekä kaikkia liiton luottamustehtävissä toimivia yhteisten asioiden eteen tekemästänne hienosta työstä. Yhtä lailla kiitän jokaista asianajajaa, joka omassa arkipäivän työssään toteuttaa liiton missiota Asianajaja turvaa oikeusvaltion tekemällä jatkuvia oikeusturvatekoja toimeksiantoja hoitaessaan. Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kesää ja rentouttavaa lomaa!

Kirjoittaja

Hanna Räihä-Mäntyharju

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments