14.8.2020

Huomioita valtiovarainministeriön budjettiesityksestä vuodelle 2021 oikeuspolitiikan kannalta

Varma loppukesän merkki – valtiovarainministeriön (VM) esitys seuraavan vuoden talousarvioksi – julkaistiin eilen. Valtiovarainministeriön esitys toimii talousarvioprosessin pohjaesityksenä, jota käsitellään loppuvuosi maamme hallituksen ja eduskunnan pöydillä. VM:n budjettiesityksen loppusumma on 61,6 miljardia euroa. Esitys on 7,0 miljardia alijäämäinen. Läpikäyn tässä kirjoituksessa, miltä VM:n esitys näyttää oikeuspolitiikan osalta.

Keskeiset huomiot VM:n esityksestä

Oikeusministeriön määrärahoiksi ensi vuodelle esitetään yhteensä 999.143.000 euroa. Tämä on noin 35,5 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Oikeusministeriön hallinnonalalla olisi arvion mukaan ensi vuonna töissä yhteensä 9 269 henkilöä.

Valtiovarainministeriö esittää muutamia merkityksellisiä lisäyksiä oikeusministeriön hallinnonalalle. Oikeudenkäyntien kokonaiskäsittelyajan lyhentämiseen esitetään 2,7 miljoonan euron lisämäärärahaa. Syyttäjälaitokselle on esitetty 2,5 miljoonan euron lisäystä kirjauksella ”tasokorotus rikosvastuun toteutumisen turvaamiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi”. Tuomioistuimille on esitetty myös 1,7 miljoonan euron määrärahaa ”Vesi- ja ympäristöasioiden ruuhkan” purkuun ja 0,5 miljoonaa euroa velkomusasioiden joutuisaan käsittelyyn. Asianajoalan kannalta on tärkeää, että tuomioistuimet saavat riittävästi resursseja koronan vuoksi kasvaneeseen asioiden käsittelyruuhkaan.

Valtiovarainministeriön esityksen voi ajatella olevan kohtalaisen hyvä pohja vallitseva taloustilanne huomioiden. Kun muistetaan, että näistä mainituista määrärahoista merkittävä osuus mennee käytännössä henkilöstön palkkaamiseen, voidaan olettaa, että näillä on konkreettisia vaikutuksia prosessien nopeutumiseen lyhyellä aikavälillä.

Aiempi ns. pöytäkirjamerkintä

Yksi taustatekijöistä näissä lisäyksissä oletettavasti on ollut Marinin hallituksen vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion yhteydessä tekemä ns. pöytäkirjamerkintä. Pöytäkirjamerkinnät ovat luonteeltaan valmistelua ohjaavia poliittisen tahtotilan ilmaisuja.

Tuomioistuimet

Tuomioistuinten hyvä ja tehokas toiminta on edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Koska yleisille tuomioistuimille ja hallintotuomioistuimille koronatilanteen hoidosta syntyneet tavanomaisesta poikkeavat kustannukset aiheutuvat viiveellä, nämä katetaan täysimääräisesti vuosien 2021–2023 talousarvioesityksissä. Lisämäärärahat katetaan valtiontalouden kehysten sisältä huomioiden erityisesti vaalikauden kehyksen taso vuonna 2023. Tämä on välttämätöntä, jotta tuomioistuimet voivat purkaa koronaepidemian aikana syntynyttä ruuhkaa nopeasti ja tehokkaasti sekä pullonkaulojen syntymisen ehkäisemiseksi.”

Tämä kirjaus kuvastanee osaltaan sitä, mikä on nykyisen hallituksen periaatelähtökohta oikeuslaitoksen resurssien osalta.

Koronan haasteista oikeudenhoidolle

Tuomioistuinvirasto päivitti kevään ajan nettisivuilleen tietoa siitä, paljonko oikeudenkäyntejä on jouduttu keskeyttämään koronan vuoksi. Viimeisin julkaistu tieto asioiden keskeytyksestä on ollut 14.6.2020, jolloin koronan vuoksi on ollut keskeytettynä 5932 rikosasiaa käräjäoikeuksissa, 1337 siviiliasiaa käräjäoikeuksissa ja 301 asiaa hovioikeuksissa. Virasto arvioikin keväällä, että tämän ruuhkan purkaminen tulisi viemään kaksi vuotta. Talousarvioesityksessä onkin ennustettu, että esimerkiksi käräjäoikeuksissa keskimääräiset käsittelyajat kasvavat hieman ensi vuonna. Koronatilanteen muuttuessa jatkuvasti on sen tarkkoja vaikutuksia oikeudenhoitoon mahdotonta ennustaa.

Lisäresurssien tarve on selvää, mutta samalla on myös katsottava, miten juttuja saataisiin hoidettua mahdollisimman sujuvasti koronasta huolimatta. Asianajajaliitto on ollut huolissaan siitä, että koronatilanne ei johtaisi oikeusprosessien huomattavaan pidentymiseen entisestään. Yhtenä keinona, jolla oikeusprosesseja voitaisiin pitää sujuvammin käynnissä koronatilanteesta huolimatta, Asianajajaliitto on nostanut esille etäyhteyksien mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen oikeudenkäynneissä, esimerkiksi puheenjohtaja Räihä-Mäntyharju nosti asian esille haastattelussaan kesäkuussa.

Etäyhteyksistä apua?

Yksi oikeudenhoidon toimivuuden kannalta keskeinen kysymys korona-aikana on ollut etäyhteyksien hyödyntäminen. Tuomioistuinvirasto laati keväällä ohjeen etäyhteyksien käyttämiseen oikeudenkäynneissä, jonka tarkoituksena oli parantaa mahdollisuuksia oikeudenkäyntien hoitamiseen etänä. On selvää, että kaikkia asioita ei voida hoitaa etänä, vaan myös istuntosalityöskentelyä tarvitaan. Kuitenkin monia asioita voisi hoitaa etäyhteyksien välityksellä.

Moni oikeudenhoidon toimija on kertonut, että yksi etäyhteyksien käyttämisen ongelma on ollut juuri se, että tuomioistuimissa on ollut pulaa toimivista etäoikeudenkäyntiä mahdollistavista laitteistoista. Tämän vuoden neljännessä lisätalousarviossa viime kesäkuussa hallitus kohdisti 411.000 euroa tuomioistuinten videoneuvottelulaitteistojen hankintaan tälle vuodelle. Tällä määrärahalla on toivottavasti saatu hyvä alku etäyhteysmahdollisuuksien parantamiseen.

Etäyhteyksien hyödyntämistä voitaisiin kuitenkin lisätä vielä enemmän. Oikeusministeriö on oman tiedotteensa mukaan esittänyt ensi vuoden talousarvioon, että

”Videoneuvottelulaitteiden lisähankintaan ehdotetaan tuomioistuimille, Syyttäjälaitokselle ja Rikosseuraamuslaitokselle yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Videoneuvottelut yleistyvät koronaviruspandemian ja oikeusprosessin keventämisen vuoksi.”

Toistaiseksi valtiovarainministeriö ei ole vielä ottanut tätä esitystä mukaan omaan budjettiesitykseensä. Asianajoalalla on tehty töitä sen eteen, että toimistot pystyisivät osallistumaan etäyhteyksien välityksellä oikeudenkäynteihin. Toivottavasti budjettiprosessin jatkovaiheissa löytyisi mahdollisuuksia vielä siihen, että tuomioistuimille turvattaisiin riittävät tekniset mahdollisuudet etäoikeudenkäyntien järjestämiseen nykyistä laajemmin.

Laajempaa prosessien sujuvoittamista?

Oikeusministeriö on aloittanut hallitusohjelman mukaisesti rikosprosessin sujuvoittamisen arvioimisen. Työn tarkoituksena on tiivistäen arvioida erilaisia tapoja rikosprosessin nopeuttamiseen ja tehostamiseen oikeusturvan vaarantumatta.

Tämän työn lisäksi olisi hyvä, jos resursseja löytyisi myös oikeudenhoidon työtapojen arvioimiseen. Asianajajaliitto esitti aiemmin tänä vuonna, että oikeusprosesseja yritettäisiin nopeuttaa erityisesti oikeudenhoidon työtapoja uudistamalla. Liiton esityksessä on avattu useita erilaisia tapoja siitä, miten oikeusprosesseja voitaisiin nopeuttaa erilaisilla prosessien käytännöntoimintatapojen arvioimisella. Liiton ehdotukset ovat luettavissa täältä. Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että oikeudenhoidon prosesseja kehitetään jatkuvasti yhä toimivampaan suuntaan. Puheenjohtaja Räihä-Mäntyharju avasi liiton ajattelua tästä myös kesäkuussa.

Kun määrärahat ovat tiukassa, on tärkeää huolehtia siitä, että rahoitusta oikeudenhoitoon saadaan riittävästi sekä siitä, että määrärahat käytetään tarkoituksenmukaisimmalla mahdollisella tavalla suomalaisten oikeusturvan mahdollisimman tehokkaaseen toteuttamiseen.

Budjettiprosessin jatkoaskeleista

Seuraavaksi budjettiprosessi etenee siten, että ministeriöt toimittavat valtiovarainministeriölle omat kannanottonsa budjettiehdotuksesta. Koko hallitus läpikäy niitä elokuun lopulla. Päätökset budjettiesityksen sisällöstä tehdään syyskuun puolivälissä olevassa budjettiriihessä. Eduskunta saa budjettiesityksen käsiteltäväkseen lokakuun alussa. Hallitus arvioinee vielä perinteisen tavan mukaan loppusyksystä tarpeita budjettiesityksen täydentämiseen, joka tarjoaa mahdollisuuden reagoida koronatilanteen muutoksiin. Lopullisesti budjetti hyväksytään eduskunnassa joulukuussa.

Asianajoalan kannalta VM:n budjettiesitystä voidaan pitää hyvänä pohjana prosessin jatkovaiheisiin olosuhteet huomioiden. Ainakin kahteen näkökulmaan olisi hyvä kiinnittää vielä huomiota:

  • Sujuvat oikeudenkäynnit edellyttävät riittäviä oikeudenhoidon resursseja ja ajantasaisia sekä sujuvia prosesseja. Budjettiprosessin osana olisi hyvä vielä arvioida, tarvittaisiinko sujuvoittamistyöhön lisää asiantuntijaresursseja, jotta eri keinoja prosessien sujuvoittamiseen voitaisiin arvioida riittävän laaja-alaisesti.
  • Lisäksi olisi toivottavaa, että budjettiprosessin jatkovaiheissa vielä katsottaisiin, voitaisiinko tuomioistuinten valmiuksia etäoikeudenkäyntien järjestämiseen parantaa.

Budjettiesitys tulee olemaan politiikassa agendalla koko syksyn ja varmasti koronatilanteen vuoksi tullaan näkemään vielä useita erilaisia käänteitä. Sujuvan oikeudenhoidon merkitys yhteiskuntamme perustoimintona on syytä pitää mielessä koko prosessin ajan.

 

Lauri Koskentausta
Suomen Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi (4.9.2020 asti)

Kirjoittaja

Lauri Koskentausta

1
Jätä kommentti

1 Kommenttiketjut
0 Thread replies
0 Seuraajat
 
Most reacted comment
Suosituin kommenttiketju
1 Kommentoijat
  Tilaa  
uusin vanhin most voted
Ilmoita

Myös oikeusministeriön budjettiehdotus on julkaistu. Ministeriö ei ehdota korostusta oikeusapupalkkioihin. https://asianajajaliitto.fi/2020/08/omn-budjettiehdotus-ei-korotusta-oikeusapupalkkioon/