26.3.2020

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin – myös poikkeusoloissa

Kuluneet viikot ovat olleet monella tapaa Suomen historian yksi poikkeuksellisimpia ajanjaksoja. Koronaviruksen aiheuttamaan epidemiaan on yritetty puuttua viime viikkoina monentyyppisillä tavallisuudesta poikkeavilla toimenpiteillä. Kriisitilanne vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan aloihin, myös oikeudenhoitoon. Esimerkiksi korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen totesi viime viikolla, että kyse on tuomioistuimen kannalta poikkeuksellisimmasta ajasta sitten sotavuosien.

Tuomioistuinviraston viime viikolla lähettämässä tiedotteessa todettiin, että

”Kaikki tuomioistuimissa käsiteltävät asiat pyritään hoitamaan vaarantamatta kenenkään terveyttä. Tuomioistuinvirasto suosittelee, että kaikki tuomioistuimissa käsiteltävät asiat pyritään hoitamaan käytettävissä olevilla resursseilla, jos se vain on mahdollista altistamatta tuomioistuinten henkilökuntaa ja tuomioistuimissa asioivia koronavirustartunnalle.”

Harkinta siitä, mitä juttuja voidaan käytännössä istua, tehdään tapauskohtaisesti. Tuomioistuinvirasto on suositellut tuomioistuimille etäosallistumisen hyödyntämistä täysimääräisesti.

Tuomioistuinten edustajat ovat useissa puheenvuoroissa vakuuttaneet, että tarkoituksena on turvata tuomioistuinten vähimmäistoimintakyvyn säilyminen välttämättömien asioiden hoitamiseen koronaviruksesta huolimatta. Käytännössä jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi, missä määrin etäyhteyksiä olisi mahdollista käyttää ja missä määrin välttämättömiä istuntoja järjestetään normaalisti istuntosalissa. Eri tuomioistuimista on jo kuulunut hyviä esimerkkejä etäyhteyksien hyödyntämisestä. Pidän tärkeänä, että tuomioistuinprosessit pidetään käynnissä siltä osin, kun se vallitsevissa olosuhteissa on mitenkään vaan mahdollista.

—–

Valmiuslain 3 § 3 ja 5 kohtien mukaiset poikkeusolot todettiin viime viikolla. Valmiuslaki ei lausu mitään tuomioistuinten toiminnasta, vaan ne jatkavat lähtökohtaisesti toimintaansa normaalin lainsäädännön puitteissa. Eduskunta käsitteli ja pääosin hyväksyi viime viikolla valmiuslain eräiden pykälien käyttöönottoasetukset sekä tarkasti niihin liittyvät soveltamisasetukset. Lisäksi eduskunta on saanut käsiteltäväkseen ravintoloiden toiminnan rajoittamista koskevan lakiehdotuksen, joka säädettäisiin tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. On odotettavaa, että myös joitain muita toimenpiteitä tullaan toteuttamaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä tehtävillä lakimuutoksilla.

Pidän tärkeänä johtavien poliitikkojen ja virkamiesten lausuntoja siitä, että tässäkin tilanteessa kaiken valtioneuvoston toiminnan on perustuttava lainsäädännössä oleviin toimivaltuuksiin. Toimivaltuuksien sisällön hahmottaminen vaatii tarkkaa oikeudellista arviota ja vasta sen pohjalta on mahdollista arvioida mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarve.

Eduskunta on tehnyt omaa toimintaansa koskevia poikkeusjärjestelyitä toimintakykynsä turvaamiseksi. Se on kuitenkin edelleen jatkuvasti koolla ja valvoo valtioneuvoston toimintaa valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytössä. Lisäksi eduskunta voi missä tahansa kohtaa ottaa käsiteltäväkseen lainsäädäntöehdotuksia. Lainsäädäntötyö jatkuu eduskunnassa sinänsä edelleen, mutta käytännössä tässä työssä on keskitytty välttämättömien asioiden hoitamiseen. Merkittävä määrä asioita, jotka eivät liity koronaepidemian hoitamiseen, jää odottamaan poikkeusolojen päättymistä.

Eduskunta tulee luultavasti käsittelemään eräitä uusia lakiehdotuksia lähiviikkoina. Esimerkiksi maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä sovitut toimenpiteet edellyttänevät eräitä säädösmuutoksia. Lisäksi eduskunta on valmiudessa käsittelemään muuta tarvittavaa lainsäädäntöä. Teknisesti ottaenhan lainsäädäntömuutoksen ainoa aikamääre on se, että lakiehdotuksen toinen käsittely voidaan aloittaa aikaisintaan kolmantena päivänä siitä, kun mietinnön ensimmäinen käsittely on päättynyt. Prosessin nopea toiminta on testissä parasta aikaa, kun eduskunta käsittelee mainittua ravintoloiden toiminnan rajoittamisesitystä. Valmiuslain nojalla käyttöön otettavia toimivaltuuksia tulee lain 4 §:n mukaan käyttää vain siltä osin, kun ne ovat ”välttämättömiä ja oikeasuhtaisia [valmiuslain] 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi”, mikä määrittää osaltaan sitä, mitä asioita arvioidaan valmiuslain ja mitä muun lainsäädännön kautta. Valmiuslain kautta tehdään edelleen vain niitä toimenpiteitä, jotka on välttämätöntä tehdä juuri valmiuslain toimivallan puitteissa.  

Eduskunta tulee siis mahdollisesti käsittelemään rinnakkain kahdenlaisia asioita: sekä valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käyttöönottoa että normaalissa menettelyssä tehtäviä tilanteen vaatimia lainsäädäntömuutoksia. Esimerkiksi eduskunta aloittaa tänään kahden uuden valmiuslain käyttöönottoasetuksen käsittelyn ja jatkaa myös näitä kiireellisiä hallituksen esityksien käsittelyjä. Käytännössä käsittelyjen aikataulu määräytyy vasta, kun eduskunta on ehtinyt arvioida esityksiä tarkemmin. Perustuslakivaliokunta joutunee vielä tekemään kovan työn siinä arvioinnissa, millaisia toimivaltuuksia on mahdollista käyttöönottaa ja millä menettelyllä niiden käyttöön ottaminen on mahdollista.

Koronaepidemian poikkeuksellisuudesta huolimatta maa tulee jatkamaan edelleen oikeusvaltiona, jossa julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin. Uskon, että poliittiset päätöksentekijät ja ammattitaitoinen virkakunta tulevat tekemään tässä ajassa sen, mikä on tarpeen. Poikkeusolojen päätyttyä on tarpeen katsoa asioita taas normaalimmasta näkökulmasta. Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti käsillä olevaa tilannetta ja tarvittaessa tuo esille käsiteltäviin asioihin asianajajakunnan näkökulman.

Lauri Koskentausta
Oikeuspoliittinen juristi

@LKoskentausta

Tämän blogin tarkoituksena on tuoda keskusteluun erilaisia asianajajien kannalta kiinnostavia oikeuspolitiikan kysymyksiä. Kirjoitukset ovat sekä Asianajajaliiton jäsenten sekä henkilöstön puheenvuoroja ajankohtaisiin teemoihin ja edustavat vain kirjoittajiensa näkemyksiä. Tämän blogin tarkoituksena on nostaa esiin ajankohtaisia ja ajankohtaistuvia oikeuspoliittisia teemoja asianajajakunnan näkökulmasta. Kannustamme kaikkia aktiiviseen keskusteluun! Voit myös ehdottaa omaa blogiaihettasi kommenteissa.

Kirjoittaja

Lauri Koskentausta

Jätä kommentti

  Tilaa  
Ilmoita