Branding is everything

Asianajajaliiton hallitus on syksyn alkajaisiksi strategiakokouksessaan pohtinut yhdessä liiton toimiston henkilökunnan kanssa asianajajien brändiä ja sitä, miten voisimme sitä kirkastaa. Aihe ei todellakaan ole uusi, muttei myöskään loppuun kaluttu. Päinvastoin – olemme ottaneet tehtävästä positiivisen haasteen ja näemme, että paljon on tehtävissä.

Se, etteivät asianajajat erotu muista juristeista ja oikeudellisten palveluiden tarjoajista, ei ole ihme. On oikeustieteen kandidaattia, oikeustieteen maisteria, tuomaria, varatuomaria, juristia, lakimiestä ja asianajajaa. Järjestelmämme ja termiviidakkomme on vertaansa vailla. Valitettavan monella oikeudellisen koulutuksen saaneellakin termit menevät sekaisin eikä asianajajan ja muun juristin eroa tiedetä tai ainakaan muisteta.

Positiivinen tulokulma asiaan on se, että ihmisillä on yleensä jonkinlainen näkemys siitä, mitä asianajajat tekevät. Me hoidamme kaikenlaisia oikeudenkäyntejä ja olemme riitelyn ammattilaisia. Se, mitä ei niin hyvin tunneta, on neuvonta ja opastus, sopimusten ja muiden asiakirjojen laatiminen sekä sovittelu. Teemme siis todella paljon riitoja ehkäisevää työtä. Vaikka näitä ennaltaehkäiseviä palveluiden käyttö lisääntyy koko ajan, edelleen yritykset ja yksityishenkilöt säästävät liian usein väärässä kohtaa. Asiakirjojen laatimisvaiheessa säästetyt eurot tulevat maksuun moninkertaisina sitten, jos ongelmia tulee.

Meidän juristien ongelma brändityössä on liiallinen tarkkuus. Kaikenlaiset kampanjat on tuomittu epäonnistumaan, jos kaikki yksityiskohdat ja poikkeuksen poikkeukset täytyy saada samaan kuvaan. Meidän on pystyttävä päästämään irti juristiajattelusta ja noustava katsomaan asioita helikopteriperspektiivistä. Jotta suuri yleisö kiinnostuu viestistämme, meidän on tarjoiltava se mielenkiintoisessa, ymmärrettävässä ja tunteita koskettavassa muodossa. Suuri kuva on paljon tärkeämpi kuin pienet detaljit. Tarvitaan myös lukemattomia toistoja ja erikanavaista viestintää.

Tähän asti meidän asianajajien ymmärryksellä pääsee. Sen jälkeen työ on annettava viestinnän ammattilaisille. Hallitus on antanut taloudelliset resurssit ja liiton toimiston huippuosaava viestintätiimi on suunnitellut brändiviestintää, jonka käytännön toteutukseen etsitään parhaillaan kumppania. Tulokset ovat nähtävissä alkuvuodesta. Liitto on myös aloittamassa oman podcastin, jonka ensimmäiset osat odottavat jo julkaisuaan. Sovittelun supersyksy -kampanjalla tuodaan esille asianajajien tekemää sovittelua. Paljon on siis tekeillä, mutta maraton on pitkä matka.

Oma maratoninsa on ollut liiton sääntelyuudistus. Sitä on ollut tarkoitus käsitellä valtuuskunnan kokouksessa jo useaan otteeseen, mutta aihe ei sovellu etäkokoukseen. Valtuuskunta kokoontuu ensimmäiseen lähikokoukseen vajaan kahden vuoden jälkeen lokakuun lopussa. Silloin käydään keskustelua sääntelyuudistuksesta, mutta lopulliset päätökset tehdään vasta tammikuun 2022 talvikokouksessa. Kokousten välillä valtuuskunnan jäsenillä on vielä aikaa miettiä omaa kantaansa.

Oikeudenhoito, sen resurssit, oikeudenkäyntikulut ja prosessien kestot ovat olleet esillä mediassa usein tämän vuoden aikana. Hienoa, että oikeudenhoidon toimijat eivät enää jää seuraamaan sivusta ohenevia resursseja vaan nostavat asian voimallisesti esille. Resurssien puolesta on syytäkin nousta barrikadeille, sen me näemme joka päivä arkisessa työssämme. Oikeudenhoitoon liittyvät resurssi- ja kuluongelmat kiinnostavat ihmisiä, kun niistä puhutaan konkreettisten esimerkkien kautta. Prosessien kesto vaikuttaa myös suoraan oikeudenkäynnin kustannuksiin.

Asianajajaliitto on esitellyt jo tammikuussa 2020 oman työtapareforminsa. Keräsimme joukon kokeneita asianajajia pohtimaan sitä, mitä olisi tehtävissä olemassa olevilla resursseilla. Työn lopputuloksena kokosimme kymmenen kohdan työtapareformin – paljon olisi tehtävissä työtapoja tehostamalla. Olemme tuoneet näkemyksiämme esille useissa eri yhteyksissä ja teemme sitä edelleen. Käymme säännöllisiä yhteistyöneuvotteluja Tuomioistuinviraston kanssa ja virasto on luvannut kerätä oikeudenhoidon toimijat yhteen keskustelemaan työtapareformin ehdotuksista. Vain yhteistyöllä voidaan päästä eteenpäin!

Asianajajapäivä on jo useimpien mielissä. Onko se ja järjestetäänkö sitä? Kyllä se järjestetään, Kalastajatorpan tutuissa puitteissa perjantaina 21.1.2022. Ilmoittautuminen alkaa marraskuussa, seuraa liiton viestintää.

Hyvää alkanutta syksyä!