HaO: Tieto asianajajan asiakkaasta ja toimeksiannosta ovat vain tapaohjeiden perusteella vaitiolovelvollisuuden piirissä – kyse ei lailla salaiseksi määrätystä tiedosta

Poh­jois-Suo­men HAO: Asiakirjajulkisuus – Valvontalautakunta – Asianajosalaisuus – Vaitiolovelvollisuus

Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta oli päättänyt toimittaa erääseen asianajajaan kohdistuneeseen valvonta-asiaan liittyvät asiakirjat tietoja pyytäneelle A:lle osittain salattuina siten, että asianajajista annetun lain (asianajajalaki) mukaiset asianajosalaisuuden piiriin kuuluvaksi katsotut tiedot ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) perusteella liikesalaisuutta koskevat tiedot oli salattu. Valvonta-asiassa kantelijana oli ollut yksityishenkilö, joka oli ollut asianajajan hoitamassa asiassa päämiehenä olleen yrityksen vastapuolena. A ei ollut valvonta-asiaan osallinen. Valvontalautakunta oli salannut asiakirjoista kantelijan yhteystiedot, asianajajan päämiestä koskevat yksilöintitiedot, tämän palveluehtoja kuvaavat tiedot sekä kirjelmien liitteenä olleet yrityksen ja kantelijan väliset laskutustiedot.

Asiassa oli hallinto-oikeuden arvioitavana muun ohella julkisuuslain ja asianajajalain salassapitosäännösten soveltamisen suhde sekä asianajajalaissa säädetyn salassapitovelvollisuuden ja asianajajan valtiovelvollisuuden suhde.

Hallinto-oikeus totesi, että julkisuuslaki on yleislaki, jota sovelletaan, jollei muussa laissa ole erikseen toisin säädetty. Asianajajalain 7 j §:n 3 momentti sisältää valvontalautakunnan asiakirjoja koskevan erityissäännöksen, joka tulee sovellettavaksi valvontalautakunnan käsittelemissä valvonta-asioissa. Sen mukaan sovellettavaksi tulee julkisuuslaki, jollei asianajajan salassapitovelvollisuudesta muuta johdu. Säännöksen esitöiden (HE 318/2010 vp) mukaan viittaus asianajajan salassapitovelvollisuuteen olisi tarpeen sen johdosta, että asianajaja on velvollinen häntä koskeviin kanteluihin vastatessaan vastaamaan avoimesti ja rehellisesti ja hän on velvollinen kertomaan myös asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvista seikoista.

Hallinto-oikeus katsoi asianajajalain 7 j §:n 3 momenttiin ja sanotun lain esitöihin viitaten, että asianajosalaisuus muodostaa julkisuuslakiin nähden täydentävän salassapitoperusteen. Asiakirja, jonka valvontalautakunta on valvonta-asian yhteydessä saanut haltuunsa, on pidettävä salassa sikäli kuin se kuuluu kantelun kohteena olevan asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin.

Hallinto-oikeus totesi myös, että asianajajalain 5 c §:n 1 momentissa tarkoitettu asianajajaa sitova salassapitovelvollisuus on erotettava Suomen Asianajajaliiton hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa tarkoitetusta vaitiolovelvollisuudesta, joka kieltää asianajajaa luvattomasti ilmaisemasta muitakin kuin salassa pidettäviä tietoja, joita hän on tehtävää hoitaessaan saanut tietää asiakkaastaan tai tämän oloista. Asianajajan päämiestä koskeva tieto kuuluu asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin näin ollen vain siinä tapauksessa, että kysymys on asianajajalain 5 c §:n 1 momentissa tarkoitetusta salassa pidettäväksi säädetystä tiedosta.

Hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan edellä mainituista lähtökohdista A:lta peitettyjen tietojen salassapidon edellytyksiä asianajajalain ja julkisuuslain perusteella. Hallinto-oikeus muun muassa totesi, että vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot asianajajan päämiehestä ja toimeksiantosuhteen olemassaolosta eivät olleet tässä tapauksessa asianajajalain tai julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä.

Poh­jois-Suo­men HAO 22.5.2023 758/​​​​​​2023