AOA Sakslin katsoo terveydenhoitoalan kunnallisten rekrytointikieltojen loukkaavan yhdenvertaisuutta ja syrjintäkieltoa

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry asiamiehenä A (jälj. kantelija) arvosteli Helsingin kaupungin menettelyä asiassa, joka koskee kaupungin tekemiä hankintasopimuksia yksityisten

terveyspalvelualan toimijoiden kanssa. Kantelun mukaan hoitohenkilöstön vuokrauksesta ja palvelujen tuottamisesta tehtyihin hankintasopimuksiin on sisältynyt kielto rekrytoida Helsingin kaupungin palveluksessa olevia tai sen palveluksessa aiemmin olleita työntekijöitä. Tämä ehto on kantelun mukaan johtanut siihen, että osaa Tehyn jäsenistä ei ole otettu lainkaan huomioon

terveyspalvelualan yritysten työnhakutilanteissa ja työnhakijoille on ilmoitettu, että heitä ei voida palkata tämän sopimusehdon takia avoinna oleviin tehtäviin.

– – –

AOA: Sakslin:

Helsingin kaupungin ja yksityisten palveluntuottajien kesken vuonna 2021 tehtyihin hankintasopimuksiin sisältyneen ehdon mukaan palveluntuottaja ei vuokraa Helsingin kaupungille sen palveluksessa olevaa tai sille aiemmin työskennellyttä henkilöä. Rekrytointikielto on ajallisesti pisimmillään voinut ulottua jopa puolen vuoden päähän. Kaupungin mukaan kiellolla on pyritty vaikeassa koronapandemiatilanteessa turvaamaan riittävän henkilöstön saaminen.

Katson että Helsingin kaupungin tavoite on sinänsä ollut hyväksyttävä. Sitä vastoin menettely, jolla kaupunki on asettamillaan rekrytointikielloilla asettanut palveluksessaan aiemmin olleet tai kantelukirjoituksessa tarkoitettuna ajankohtana edelleen olleet työntekijät muiden työnantajien palveluksessa olleita henkilöitä epäedullisempaan asemaan, on ollut syrjivä. Katson Helsingin kaupungin antaneen yhdenvertaisuuslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun syrjivän ohjeen, kun kaupungin yksityisten palveluntuottajien kanssa tekemiin hankintasopimuksiin otettiin kaupungin aloitteesta rekrytointikieltoa koskeva sopimusehto. Lisäksi katson Helsingin kaupungin laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentin ja 7

§:n 1 momentin mukaisesti.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa lausunnossaan, että Helsingin kaupungin ja yritysten välillä on kyse sopimussuhteesta. Aluehallintoviraston mukaan lähtökohtana on molempien osapuolten sopimusvapaus, joka ei kuitenkaan saa johtaa luonnollisten henkilöiden syrjivään kohteluun.

– – – Katson että sopimusvapauden periaatetta ei voida ilman säädännäisen oikeuden tukea ulottaa hankintasopimuksiin niin, että niillä voitaisiin pätevästi sopia kolmannen osapuolen perustuslaissa turvattujen oikeuksien rajoituksista, jollei rajoituksista ole sovittu erikseen asianomaisen kanssa tai saatu niihin jälkikäteinen hyväksyntä. – – –

Katson Helsingin kaupungin laiminlyöneen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuutta yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentin ja 7 §:n 1 momentin mukaisesti.

Helsingin kaupunkia velvoittaa julkisyhteisönä perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetty lakisidonnaisuuden vaatimus. Lakisidonnaisuuden vaatimuksen mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain 80 §:n 1 momentista ja perusoikeuksien yleisistä rajoitusedellytyksistä seuraa, että tässä päätöksessäni tarkoitettujen rekrytointikieltojen asettamisen tulee perustua eduskunnan säätämään lakiin.

– – –

Saatan edellä kohdissa 3.4.3 ja 3.4.5 esittämäni käsitykset menettelyn lainvastaisuudesta Helsingin kaupungin tietoon.

Henkilöstön vuokrausta ja palveluiden tuottamista koskevien sopimusten rekrytointikiellot (pdf)