Salakuljetetun nuuskan tilaajaa ei tuomittu veropetoksesta

I-SHO:2022:6 Törkeä veropetos – Laiton tuontitavaraan ryhtyminen  – Todistelu – Näytön arviointi – Vapaa todistusharkinta – Vahingonkorvaus  – Menettämisseuraamus – Hyödyn menettäminen

B ja C oli lainvoimaisesti tuomittu salakuljetuksesta ja törkeästä veropetoksesta. He olivat yhdessä tuoneet Ruotsista Suomeen nuuskaa Torniossa. Myös A oli tuomittu nuorena henkilönä B:n ja C:n rikoskumppanina törkeästä veropetoksesta. Hän ei ollut osallistunut salakuljetukseen Torniossa, vaan tilannut ja ottanut B:ltä ja C:ltä haltuunsa nuuskaa jälleenmyyntiä varten Kouvolassa. Kysymys siitä, oliko A syyllistynyt törkeään veropetokseen vai laittomaan tuontitavaraan ryhtymiseen.

Kysymys myös C:n esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä kanssavastaajana antamien kertomusten asemasta näytön arvioinnissa A:n vastaanottaman nuuskan määrästä.

B ja C oli velvoitettu korvaamaan Verohallinnolle vältettyä tupakkaveroa ja tuomittu menettämään saamansa rikoshyöty valtiolle. Kysymys vielä siitä, oliko heidät vapautettava menettämisseuraamuksesta sillä perusteella, että vahingonkorvausvelvollisuus oli määrältään suurempi kuin menettämisseuraamus.

Jos veropetoksen kohteena olleen maahantuodun tavaran ostajaakin pidettäisiin veropetokseen osallisena, se tarkoittaisi ryhtymisrikoksen soveltamisalan olennaista kaventamista veropetoksen soveltamisalan hyväksi. Sellainen kuuluu oikeusvaltiossa lainsäätäjälle eikä lainsoveltajalle. Sillä, että A on pyytänyt C:tä ja B:tä tuomaan haluamiaan nuuskamääriä omaa jälleenmyyntiään varten, ei ole asiassa merkitystä.

… puolustuksen väittämää ja käräjäoikeudenkin viittaama yleistävää oikeusohjetta, jonka mukaan kanssavastaajan kertomus ei yksin riittäisi syyksilukevaksi näytöksi, ei ole oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:ssä säädetyssä vapaassa todistusharkinnassa noudatettava, vaan kaikkien todistelutarkoituksessa kuultujen henkilöiden kertomusten luotettavuutta tulee arvioida heidän prosessuaalisesta asemastaan riippumatta vapaasti ja yksilöllisesti tapaus ja kertoja kerrallaan noudattamalla yleisiä kokemussääntöjä ihmisen käyttäytymisestä.

– – –

B ja C on käräjäoikeudessa tuomittu menettämään valtiolle rikoshyötynä nuuskan myynnistä saamansa myyntitulot ja velvoitettu korvaamaan Verohallinnolle rikoksella vältettyä tupakkaveroa. Edellinen on C:n ja B:n rikoksella itselleen saamaa tuottoa ja jälkimmäinen korvausta Verohallinnolle siltä rikoksen johdosta saamatta jääneestä verosta. Ne eivät siten vastaa toisiaan eivätkä ole miltään osin päällekkäisiä.

I-SHO:2022:6