Markkinaoikeus pyytää ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta: tarpeettomasti hankitusta turvaamistoimesta aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen

23.7.2022 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Gilead Sciences Finland Oy, Gilead Biopharmaceuticals Ireland UC ja Gilead Sciences, Inc. (jäljempänä yhdessä myös Gilead) ovat 15.9.2017 panneet markkinaoikeudessa vireille muun ohella Mylan AB:ia vastaan lisäsuojatodistuksen numero 266 loukkaukseen perustetun kanteen. Samassa yhteydessä Gilead on esittänyt Mylan AB:ia kohtaan turvaamistoimihakemuksen.

Markkinaoikeus on 21.12.2017 antamallaan päätöksellä hyväksynyt Gileadin turvaamistoimihakemuksen lisäsuojatodistukseen numero 266 perusteella ja kieltänyt Gileadin hakemuksesta Mylan AB:ia 500.000 euron sakon uhalla tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan ja käyttämästä lääkevalmistetta EMTRICITABINE/TENOFOVIR DISOPROXIL MYLAN 200 mg/245 mg kalvopäällysteinen tabletti sekä tuomasta maahan, valmistamasta ja pitämästä hallussa kyseistä valmistetta näitä tarkoituksia varten lisäsuojatodistuksen numero 266 voimassaoloaikana. Edelleen markkinaoikeus on määrännyt, että kyseinen määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan ratkaisu tai asiassa toisin määrätään.

Turvaamistoimi on sittemmin peruutettu Mylan AB:in tekemästä hakemuksesta korkeimman oikeuden 11.4.2019 antamalla päätöksellä.

Mylan AB on vaatinut markkinaoikeudessa, että Gilead velvoitetaan korvaamaan vahingonkorvauksena tarpeettomasti hankitun turvaamistoimen johdosta 2.367.854,99 euroa viivästyskorkoineen.

Mylan AB on perustanut kanteensa siihen, että Gilead on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisessa ankarassa vastuussa tarpeettomasti hankitun turvaamistoimen johdosta Mylan AB:lle aiheutuneista vahingoista, koska turvaamistoimen myöntämisen perustana ollut lisäsuojatodistus numero 266 on sittemmin julistettu mitättömäksi. Mylan AB:in esittämän mukaan unionin tuomioistuimen täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan osalta omaksumasta tulkinnasta asiassa C-688/17 (tuomio 12.9.2019, Bayer Pharma, C-688/17, EU:C:2918:722) ei voida katsoa seuraavan, että täytäntöönpanodirektiivi estäisi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisen ankaran vastuun periaatteen soveltamista.

Gilead on kiistänyt kanteen ja vaatinut, että se hylätään.

===

Markkinaoikeus on varattuaan asianosaisille tilaisuuden lausua ennakkoratkaisukysymysten sisällöstä päättänyt lykätä asian käsittelyä ja pyytää unionin tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisun seuraavista kysymyksistä:

1. Onko edellä kuvatun (tämän ennakkoratkaisupyynnön kohdat 16–18) kaltaisen Suomessa voimassa olevan ankaralle vastuulle perustuvan vahingonkorvausjärjestelmän katsottava olevan täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan mukainen?

2. Jos vastaus edellä mainittuun kysymykseen 1 on kielteinen, niin millaiselle vahingonkorvausvastuulle täytäntöönpanodirektiivin 9 artiklan 7 kohdan mukaisen korvausvastuun on katsottava perustuvan? Onko kyseisessä korvausvastuussa katsottava olevan kyse jonkinlaiseen tuottamukseen perustuvasta vastuusta, jonkinlaiseen väärinkäyttöön perustuvasta vastuusta vai johonkin muuhun perustuvasta vastuusta?

3. Edellä mainittuun kohdan 2 kysymykseen liittyen, mitä seikkoja on otettava huomioon korvausvastuun käsillä olemista arvioitaessa?

4. Erityisesti edellä mainittuun kohdan 3 kysymykseen liittyen, onko arviointi tehtävä pelkästään niiden seikkojen perusteella, jotka ovat olleet tiedossa turvaamistointa hankittaessa, vai onko sallittua ottaa huomioon esimerkiksi se seikka, että immateriaalioikeus, jonka väitettyyn loukkaamiseen turvaamistoimi on perustettu, on sittemmin turvaamistoimen hankkimisen jälkeen julistettu mitättömäksi ab initio, ja jos näin, niin mikä merkitys viimeksi mainitulle seikalle on annettava?

Saatuaan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun markkinaoikeus antaa lopullisen ratkaisunsa asiassa.

MAO:31/​2022

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments