Suomen kansalaisen ulkomailla oleskelu ei ollut enää tilapäistä, joten hänen puolisonsa avioliittoon perustuneelle oleskeluluvalle Suomessa ei ollut enää edellytyksiä

23.5.2022 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Hel­sin­gin HAO: Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa perhesiteen perusteella – Jatkolupa – Perheenkokoajan Suomessa asumisedellytys

Asiassa oli muun ohessa arvioitavana, oliko Maahanmuuttovirasto voinut katsoa, ettei perheenkokoaja enää asu Suomessa ulkomaalaislain tarkoittamalla tavalla.

Valittaja ja perheenkokoaja olivat avioituneet vuonna 2014 ja valittajalle oli myönnetty oleskelulupia Suomeen perhesiteen perusteella. Perheenkokoaja oli saanut Suomen kansalaisuuden toukokuussa 2017. Hän oli muuttanut asumaan ulkomaille työnsä vuoksi elokuussa 2017.

Valittajalle oli 25.10.2018 myönnetty jatkolupa Suomen kansalaisen puolisona ajalle 11.1.2018–11.1.2020. Maahanmuuttovirasto oli rajoittanut oleskeluluvan pituutta perheenkokoajan ulkomailla oleskeluun ja asianosaisten perhe-elämään liittyvistä poikkeuksellisista seikoista johtuen, jotta valittajan maassa oleskelun edellytykset voidaan tarkistaa kohtuullisella aikavälillä uudelleen.

Valittaja oli lokakuussa 2019 hakenut jatkolupaa Suomen kansalaisen puolisona. Maahanmuuttovirasto oli 19.5.2020 hylännyt hakemuksen. Hakemuksen käsittelyvaiheessa perheenkokoaja oli ilmoittanut, että hänen suunnitelmanaan oli palata Suomeen tammikuussa 2021. Väestötietojärjestelmän mukaan perheenkokoajalla oli valituksenalaisen päätöksen tekohetkellä Suomessa kotikunta ja vakinainen osoite.

Ulkomaalaislaissa tai lain esitöissä ei ole määritelty ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentin ja 50 §:n 1 momentin osalta, milloin perheenkokoaja katsotaan Suomessa asuvaksi.

Hallinto-oikeus katsoi, että ratkaisevaa merkitystä ei tullut antaa yksin väestötietojärjestelmän kotikuntaa koskevalle merkinnälle, vaan se voitiin ottaa huomioon yksittäisenä tekijänä asian arvioinnissa. Tulkinta-apua asiassa voitiin hakea ulkomaalaislain 58 §:n 1 momentin oleskeluluvan peruuttamista koskevasta säännöksestä ja asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetusta lain 5 §:n 1 momentista.

Ottaen huomioon edellä mainitut säännökset ja sen, että perhesiteen perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytyksenä on perheenkokoajan asuminen Suomessa, hallinto-oikeus katsoi, että lähtökohtaisesti perheenkokoaja ei enää useamman vuoden ulkomailla jatkuneen asumisen jälkeen asunut Suomessa ulkomaalaislain tarkoittamalla tavalla. Asian arviointi oli kuitenkin tehtävä kokonaisarvioinnin perusteella ja merkitystä oli annettava ulkomailla asumisen keston lisäksi ainakin ulkomailla asumisen syylle sekä perheenkokoajan siteille Suomeen ja ulkomaille.

Perheenkokoaja oli muuttanut ulkomaille työskentelemään paikallisen työnantajan palvelukseen. Perheenkokoajan työskentely ulkomailla oli valituksenalaisen päätöksen tekohetkellä kestänyt lähes kolme vuotta ja perheenkokoajan oli arvioitu palaavan Suomeen noin puolen vuoden päästä. Perheenkokoajalla ei ollut esitetty olevan Suomen kansalaisuuden lisäksi muita siteitä Suomeen kuin Suomessa asuva puoliso, jonka oleskeluoikeus oli perustunut perhesiteeseen perheenkokoajaan. Ottaen huomioon perheenkokoajan asumisaika ulkomailla, asumisen syy sekä muut edellä mainitut seikat, hallinto-oikeus katsoi, että Maahanmuuttovirasto oli voinut arvioida, ettei perheenkokoajan asuminen ulkomailla ollut enää tilapäistä, vaikka perheenkokoajan vakinainen osoite ja kotikunta väestötietojärjestelmän mukaan oli Suomessa ja perheenkokoaja oli joitakin kertoja käynyt Suomessa asuvan puolisonsa luona vierailuilla. Perheenkokoajalla ei ollut katsottava olevan elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpää yhteyttä Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

Koska perheenkokoaja ei asunut enää Suomessa, ei valittajaa voitu enää pitää perheenkokoajan ulkomaalaislain 37 §:n tarkoittamana perheenjäsenenä, eikä ulkomaalaislain 50 §:n 1 momentin mukainen asumisedellytys myöskään täyttynyt. Hallinto-oikeus katsoi, etteivät valittajan ja perheenkokoajan kertoma perheenkokoajan suunnitelmasta muuttaa takaisin Suomeen sekä valitusvaiheessa toimitettu perheenkokoajan työnantajan lausuma antaneet syytä arvioida asiaa toisin. Näin ollen niitä edellytyksiä, joiden perusteella valittajalle oli myönnetty edellinen määräaikainen oleskelulupa, ei ollut enää olemassa.

Hel­sin­gin HAO 18.5.2022 H2699

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments