Muuttuvatko työn tekemisen tavat?

Meneillään oleva pandemia on muuttanut ainakin jollakin tavoin meidän kaikkien tapaa tehdä työtämme. Vaikka tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, milloin voimme palata tavalliseen arkeen, tekee mieleni katsoa jo tämän kaiken yli. Mitä tästä opimme? Muuttuuko joku asia pysyvästi?

Asianajajat tai muutkaan juristit eivät ole koskaan olleet muutoksen airuita. Juristin koulutus opettaa tekemään oikein ja varman päälle, tutkimaan yksityiskohtia ja löytämään virheet. Niinpä juristiammattiinkin hakeutuu tietyntyyppisiä ihmisiä. Olemme tunnollisia, tarkkoja ja vastuuntuntoisia. Tiedostaen karkean yleistyksen vaarat rohkenen sanoa, että olemme mieluummin varman päälle pelaajia kuin riskin ottajia. Pyrimme ennemminkin minimoimaan kaikki riskit. Jos uudet tuulet puhaltavat, annamme muiden ottaa osumat ensin. Mukaan ehtii toisessakin aallossa tai ehkä kolmannessa.

Jouduimme tämän pandemian alkaessa uudenlaiseen tilanteeseen: ei ollut aikaa odotella toista aaltoa. Asianajajat joutuivat muiden ohella järjestämään oman työnsä ja toimiston muun henkilökunnan työn niin, että sitä voidaan tehdä turvallisesti ja tarvittaessa etäyhteyksin.

Olen ammattikunnastamme ylpeä. Asianajajat ovat ottaneet kopin etäyhteyksin järjestettävistä oikeudenkäynneistä, sovitteluista ja asiakastapaamisista. Vaikka kaikenlaiset jutut eivät sovi etäyhteyksin käsiteltäviksi, etäkäsittelyjen esteenä ei ole pääsääntöisesti ollut asianajajan asenne. Kollegat ovat olleet valmiita opettelemaan uusien ohjelmien ja järjestelmien käyttöä. Innovatiivisuus on myös lisääntynyt, asiakastapaamisia hoidetaan videolla tai vaikka puhelinyhteydellä. Allekirjoitukset hoituvat postitse. Ainoita tilanteita, joissa asiakas on edelleen tavattava ehdottomasti henkilökohtaisesti, on testamentin allekirjoitus. Kaikki muut asiat ovat ainakin minun osaltani hoituneet etänä. Työkavereita tavataan teams-kahveilla.

Liiton luottamustehtävissä toimii kollegoja eri puolilta maata. Etäyhteyksien käyttö on lisääntynyt viime vuosina paljon, mutta nyt niissäkin asioissa on otettu todellinen digiloikka. Kaikki kokoukset on pidetty etänä – hyvin tuloksin. Hallituksen kokoukset ovat tosin pitkiä ja asioita on jouduttu jakamaan osin useampaan kokoukseen. Asiat on kuitenkin saatu hoidettua. Kesäkuun valtuuskunnan kevätkokous pidetään myös etäyhteyksin äänestysmahdollisuuksia myöten.

Uskon, että etäyhteyksien tehokas hyödyntäminen jää suomalaiseen työelämään, myös asianajotoimistoihin, pysyvästi. En väheksy henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitystä, sekin on ehdottoman tärkeää. Silti monesta livetapaamisesta voidaan luopua ja tehostaa siten kaikkien ajankäyttöä. Moni turha palaveri jää jatkossa pitämättä, kun ilmankin on selvitty. Myös liiton piirissä pidettäviä kokouksia järjestetään jatkossa selvästi enemmän etäyhteyksin. Esimerkiksi asiantuntijaryhmät, joista monet eivät kokoonnu muutoin kuin sähköpostilla, pitävät toivottavasti jatkossa etätapaamisia. Etäkokous säästää aikaa, kustannuksia ja ympäristöä vastuullisuus-teemamme mukaisesti. Se on kuitenkin opittu, että etäkokoukset toimivat ehdottomasti parhaiten niin, että kaikki osallistujat ovat etäyhteyden päässä eikä niin, että osa on paikan päällä.

Ne tapaamiset, missä olemme kaikki yhdessä, ovat varmasti jatkossa entistä merkityksellisempiä. Kun joutuu olemaan erossa muista, näkee selvemmin, mikä merkitys toisilla ihmisillä elämässä on. Hoidetaan asiat tehokkaasti etäyhteyksin ja nautitaan toistemme seurasta, kun se on jälleen mahdollista.

Hanna Räihä-Mäntyharju
Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtaja

Twitter: @h_raiha