AOA esittää virkamieslain täsmentämistä – onko virkamiehellä virkavelvollisuuksia virkavapauden aikana?

Kantelija arvosteli Maahanmuuttovirastoa siitä, että se antoi hänelle kirjallisen huomautuksen hänen palattuaan virkavapaalta hoitamasta kansanedustajan avustajan tehtävää. Kantelijan mukaan Maahanmuuttovirasto oli puuttunut hänen puolen vuoden mittaisella virkavapaalla suorittamiinsa toimiin kansanedustajan avustajan tehtävässä ja sosiaalisessa mediassa aktiivisena poliitikkona, minkä johdosta ”niin vapauteni ottaa vastaan jatkossakin esimerkiksi mainittua kansanedustajan avustajan työtä, kuin myös vapauteni poliittiseen toimintaan on kyseenalaistettu taustavirkaani vedoten”. Kantelijan mukaan kirjalliseen huomautukseen päätynyt moite eduskunta-avustajan työtehtävän suorittamisesta sisältää vaatimuksen, että kantelijan olisi tullut osaltaan rikkoa työ- ja lojaliteettivelvollisuutensa kansanedustajaa kohtaan. Kantelija toi esiin myös ehdokkuutensa kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Kantelija kertoi, että hänelle harkittiin alun perin valtion virkamieslain 24 §:n mukaista kirjallista varoitusta lukuisista sosiaalisen median ulostuloista ja työstä eduskunnassa. Kuulemisen jälkeen  maahanmuuttovirasto päätti  kuitenkin, että se ei anna kantelijalle kirjallista varoitusta vaan kirjallisen huomautuksen (ks. jäljempänä kohta 2.1).

– – –

Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja:

– – – Edellä todettuun nähden virkamiehen näkökulmasta se, että työnantaja voi ryhtyä työnjohdollisiin toimiin virkamiehen sananvapauden käytön perusteella, edellyttää, että laissa on säädetty riittävän selvästi niistä tilanteista ja olosuhteista, joissa työnantajana oleva viranomainen voi virkamiehen sananvapauteen puuttua. Virkamiehen tulee siten kyetä lain perusteella riittävällä tavalla ennakoimaan, voiko hänen työnantajallaan joissain tilanteissa olla mahdollisuus puuttua hänen sananvapautensa käyttöön.

Edellä todettuun nähden nyt esillä oleva yksittäistapaus on mielestäni ollut omiaan herättämään yleisemmän kysymyksen virkamiehen käyttäytymisvelvollisuuden arvioimiseen liittyvästä tulkinnanvaraisuudesta. Työnantajan näkökulmasta ei käsitykseni mukaan ole käytännön tilanteissa aivan yksiselitteistä eikä etenkään virkamiehen kannalta ongelmatonta soveltaa valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin käyttäytymisvelvoitetta (”virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla”) muuhun kuin selkeään virantoimitukseen. Etenkin perusoikeutena turvattua sananvapautta koskevissa tilanteissa tulkintaongelmat korostuvat ja varsinkin silloin, kun virkamies käyttää sananvapauttaan muulloin kuin selkeästi virantoimituksessa.
– – –
Valtion virkamieslaissa ei ole tarkemmin säädetty virkamiehen käyttäytymisvelvollisuuden sisällöstä eikä nimenomaisesti sen ulottumisesta tavanomaiseen vapaa-aikaan saatikka virkavapaaseen ja etenkään tilanteeseen, jossa henkilö on ollut virkavapauden aikana toisen
työnantajan palveluksessa. Valtion virkamieslakeja koskevissa hallituksen esityksissäkään nimenomaan virkavapauden merkitystä ei ole arvioitu käyttäytymisvaatimuksen näkökulmasta, eikä tiedossani ole juurikaan sellaista julkaistua oikeuskäytäntöä, jossa asiaa olisi arvioitu nimenomaan vain valtion virkamieslain perusteella. Vaikka virkamiehen käyttäytymisvelvollisuus on saanut ja saa edelleen sisältöä tuomioistuinten ratkaisukäytännöstä, kyse on kuitenkin aina tapauskohtaisista arvioinneista, ja on myös sattumanvaraista, tuleeko jokin kysymys ylipäätään tuomioistuimen arvioitavaksi.

Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan oikeusasiamies voi tehtäväänsä hoitaessaan kiinnittää valtioneuvoston tai muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan toimielimen huomiota säännöksissä tai määräyksissä havaitsemiinsa puutteisiin sekä tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi ja puutteiden poistamiseksi. Pidän vallitsevaa oikeustilaa epätyydyttävänä sekä virkamiesten oikeusturvan että työnantajana toimivien valtion viranomaisten näkökulmasta. Siksi pidän perusteltuna, että lainvalmistelussa erikseen arvioitaisiin virkamiehen käyttäytymisvelvoitteen arvioinnissa merkityksellisten lähtökohtien ja perusteiden täsmentämisen tarpeellisuutta. Esitän valtion virkamieslainsäädännön valmistelusta vastaavan valtiovarainministeriön harkittavaksi toimenpiteitä valtion virkamieslain 14 §:n täsmentämiseksi.

EOAK/5000/2023