Virheellistä autoveropäätöstä ei purettu verovelvollisen passiivisuuden johdosta
14.2.2024 | OikeusuutisetKHO:2024:17 Ylimääräinen muutoksenhaku – Autoverotus – Purku – Menettelyvirhe – Selvitysvelvollisuus – Purkukynnys – Omaisuudensuoja – Verovelvollisen passiivisuus
Hallinto-oikeus oli asiassa esitetyn uuden selvityksen johdosta kumonnut Verohallinnon päätöksen autoverotuksen oikaisuvaatimusasiassa ja palauttanut asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Verohallinnon uudelleenkäsittelyn jälkeen tekemä lainvoimaiseksi tullut päätös oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa purkuhakemuksen kohteena.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että Verohallinto oli käsitellessään asiaa uudelleen jättänyt arvioimatta, mikä merkitys hallinto-oikeudessa esitetylle uudelle selvitykselle oli annettava, ja laiminlyönyt myös oma-aloitteisen selvitysvelvollisuutensa. Tapahtuneita menettelyvirheitä oli pidettävä olennaisina. Asiassa täyttyi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 §:n 1 momentin 1 kohdan purkuperuste.
Asiassa oli tämän jälkeen ratkaistavana, ylittyikö asiassa saman pykälän 2 momentissa tarkoitettu purkukynnys.
Menettelyvirheet olivat tarkoittaneet asian arvioimisen kannalta tärkeän selvityksen sivuuttamista, ja verotus oli saattanut muodostua aineellisesti virheelliseksi. Verotuksen katsottiin kohdistuneen hakijan perusoikeuksiin kuuluvaan omaisuudensuojaan. Mainitut seikat puolsivat purkukynnyksen ylittymistä.
Asiassa oli kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös hakijan velvollisuuksiin muutoksenhakumenettelyn osapuolena. Myös hän oli lain mukaan velvollinen osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan asian selvittämiseen. Verohallinto oli lähettänyt hakijalle asian uudelleenkäsittelyn yhteydessä kaksikin selvityspyyntöä, joihin kumpaankaan hakija ei ollut vastannut. Selvityspyynnöt ja purkuhakemuksen kohteena oleva päätös oli toimitettu hakijaa avustaneelle lainoppineelle asiamiehelle. Hakija ei ollut myöskään turvautunut säännönmukaiseen muutoksenhakuun.
Korkein hallinto-oikeus päätyi punninnassaan siihen, että hakijan passiivisuudelle, jolle ei ollut esitetty pätevää syytä, oli annettava purkukynnyksen ylittymistä puoltavia seikkoja painavampi merkitys. Purkukynnyksen ei katsottu ylittyneen. Purkuhakemus hylättiin.
(53) Hakijalla on ollut avustajanaan lainoppinut asiamies, jolle sekä selvityspyynnöt 16.6.2021 ja 3.8.2021 että purkuhakemuksen kohteena oleva päätös on toimitettu ja jota hakija on myös tässä purkuasiassa käyttänyt. Hakija ei ole esittänyt pätevää perustetta sille, miksi hän on jäänyt passiiviseksi ensin, kun asiaa käsiteltiin hallinto-oikeuden päätöksen johdosta Verohallinnossa uudelleen, ja tämän jälkeen vielä, kun hän olisi voinut säännönmukaisessa muutoksenhakumenettelyssä hakea muutosta Verohallinnon uuteen päätökseen.