I-SHO: Säännöstelyrikoksen kvalifiointiperusteena ei voitu käyttää maasta viedyn omaisuuden arvoa sellaisenaan

I-SHO:2024:1 Säännöstelyrikos – Törkeä säännöstelyrikos – Huomattava taloudellinen hyöty

Käräjäoikeus oli lukenut A:n syyksi säännöstelyrikoksen, koska A oli rikkonut ja yrittänyt rikkoa Neuvoston asetuksen (EU) N:o 833/2014 määräyksiä viemällä Suomesta Venäjälle euromääräistä valuuttaa noin 27.000 euron arvosta ja kaikuluotaimia toisten henkilöiden käyttöön 4.197 euron arvosta sekä yrittämällä viedä kiellettyjä ylellisyysesineitä 1.864,75 euron arvosta. Syyttäjä vaati, että A:n syyksi luetaan säännöstelyrikoksen asemesta törkeä säännöstelyrikos. Kysymys sen arvioimisesta, oliko säännöstelyrikoksessa tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä.

Hovioikeus katsoi, että tavoitellun taloudellisen hyödyn määränä ei voitu pitää suoraan niiden seteleiden ja esineiden arvoa, jotka A oli vienyt ja yrittänyt viedä Venäjälle.

Hovioikeus toteaa, että rikoslakiin sisältyy säännöksiä, joissa rikoksen kvalifiointiperusteeksi on säädetty se, että kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja tai että rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas. Nyt kysymyksessä olevassa rikoslain 46 luvun 2 §:n 1 kohdassa ei ole mainittu esimerkiksi rikoksen kohteena olevan omaisuuden arvoa, vaan mainitun 1 kohdan sanamuodon mukaan säännöstelyrikoksen kvalifiointiperusteena on sellaisen huomattavan hyödyn tavoittelu, joka on laadultaan taloudellista. – – –
Huomioon ottaen kysymyksessä olevien säännöstelymääräysten tarkoitus ja se, että A ei olisi lainkaan saanut viedä Venäjälle käräjäoikeuden syyksilukemisessaan mainitsemia valuuttaa ja esineitä, voisi olla perusteltua arvioida, että teolla tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä on kysymyksessä olevien valuutan ja esineiden arvo sellaisenaan. Hovioikeus katsoo, että käsiteltävänä olevan kvalifiointiperusteen arvioiminen mainitulla tavalla ei ole kuitenkaan edeltä ilmenevien rikoslain 46 luvun 2 §:n 1 kohdan sanamuodon ja säännöksen esitöissä esitetyn mukaista. Arvioinnissa on mainitun 1 kohdan perusteella otettava huomioon nimenomaan sen laadultaan taloudellisen hyödyn määrä, jota teolla tavoitellaan. Säännöksen tulkinnassa ei voida vastaajan vahingoksi poiketa lakitekstin juridisteknisestä tai yleiskielen mukaisesta merkityksestä. Lisäksi korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevän edellä mainitun oikeusohjeen mukaan säännöksen tarkoituksen ja sillä suojeltavien oikeushyvien huomioon ottaminen rangaistussäännöksen tulkinnassa on mahdollista silloin, kun se tapahtuu vastaajan eduksi.
Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että A:n teolla tavoitellun taloudellisen hyödyn määränä ei voida syyttäjän esittämin tavoin pitää suoraan niiden seteleiden ja esineiden arvoa, jotka A on vienyt ja yrittänyt viedä Venäjälle. Asiassa ei ole esitetty muutakaan selvitystä, joka osoittaisi, että teolla on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Näin ollen törkeän säännöstelyrikoksen tunnusmerkistö ei asiassa täyty.

I-SHO:2024:1