Hallinto-oikeuden olisi tullut järjestää suullinen käsittely muutoksenhakijan kuulemiseksi – turvapaikan poissulkemislauseketta sovellettaessa todistustaakka oli valtiolla
18.12.2023 | OikeusuutisetKHO:2023:119 Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Poissulkemislauseke – Törkeä muu kuin poliittinen rikos – Asian selvittäminen hallinto-oikeudessa – Suullisen käsittelyn järjestämättä jättäminen – Valtion todistustaakka
Asiassa oli kysymys siitä, oliko hallinto-oikeus voinut järjestämättä suullista käsittelyä arvioida asiassa poissulkemislausekkeen soveltamista.
Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaan muutoksenhakijalla oli perusteltu aihe pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Maahanmuuttovirasto katsoi muutoksenhakijan kuitenkin syyllistyneen ulkomaalaislain 87 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun törkeään muuhun kuin poliittiseen rikokseen eikä antanut hänelle turvapaikkaa tai myöntänyt ulkomaalaislain 52 §:n mukaista oleskelulupaa. Muutoksenhakijalle myönnettiin tilapäinen oleskelulupa vuodeksi. Maahanmuuttoviraston päätöksen mukaan muutoksenhakija oli ampunut kotimaassaan serkkuaan, koska tämä oli tunkeutunut aseistettuna muutoksenhakijan ja tämän perheen kotiin ja ampunut muutoksenhakijaa kohti.
Muutoksenhakija vaati hallinto-oikeudessa suullisen käsittelyn järjestämistä. Muutoksenhakija katsoi oikeusturvansa edellyttävän, että hän sai itse kertoa ampumavälikohtauksen etenemisestä ja tapahtumista hallinto-oikeudelle. Vain näin oli mahdollista tehdä päätelmiä siitä, oliko kyseessä ollut hätävarjelu- tai pakkotilanne. Hallinto-oikeus hylkäsi muutoksenhakijan vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä ja valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että poissulkemislauseketta sovellettaessa todistustaakka oli valtiolla. Maahanmuuttovirastolla oli näyttövelvollisuus siitä, että muutoksenhakija oli tehnyt tai oli perusteltua aihetta epäillä hänen tehneen edellä tarkoitetun muun kuin poliittisen rikoksen. Hallinto-oikeudessa oli kyse Maahanmuuttoviraston esittämän näytön riittävyydestä ja asian selvittämisestä. Hallinto-oikeuden tulkinta tapahtumista ja muutoksenhakijan omat käsitykset tapahtumien etenemisestä ja olosuhteista erosivat toisistaan. Päätöksen lopputuloksen kannalta oleellista oli hallinto-oikeuden arvio siitä, oliko nopeasti edenneessä ampumavälikohtauksessa ilmennyt lieventäviä tai vastuun kokonaan poistavia oikeuttamis- tai anteeksiantoperusteita.
Korkein hallinto-oikeus katsoi näissä oloissa, että hallinto-oikeuden olisi tullut asian selvittämiseksi järjestää suullinen käsittely muutoksenhakijan kuulemiseksi. Asian selvittäminen hallinto-oikeudessa ei siten ollut ollut riittävää. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn järjestämiseksi sekä sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi.
Äänestys 4–1 valitusluvan myöntämisestä ja suullisen käsittelyn järjestämisen tarpeellisuudesta.