Poliisille huomautus lapsen kuulemisesta esitutkinnassa – edunvalvojaa ei ollut haettu, vaikka huoltajia epäiltiin lapseen kohdistuvasta rikoksesta
21.9.2023 | OikeusuutisetKantelija arvosteli Hämeen poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli A:n menettelyä kantelijan lapsen kuulustelun suorittamisessa [pvm] 2022 tämän koululla. Kantelun mukaan kuulustelussa ei ollut läsnä tukihenkilöä/edunvalvojaa eikä huoltajille ilmoitettu kuulustelusta samana päivänä.
Poliisin kirjaaman rikosasian – – – tutkintailmoituksesta ilmenee, että rikosilmoitus asiassa on tehty poliisille sähköpostilla 22.11.2022 kouluterveydenhoitajan toimesta. Lapsi on kuulusteltu [pvm] 2022 ja hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tehty käräjäoikeudelle 19.1.2023. Kysymys oli epäillystä heitteillepanosta ja pahoinpitelystä.
Asian tutkijana toiminut vanhempi konstaapeli A kertoo selvityksessään, että esitutkinnassa oli kysymys tilanteesta, jossa lapsen kanssa asuvat aikuiset olivat rikoksesta epäillyn asemassa. A:n mukaan tällaisissa tapauksissa on käytäntönä, että poliisi käy kuulemassa lasta ilman, että kuulemisesta ilmoitetaan etukäteen epäillylle. Näin pyritään välttämään lapseen kohdistuvaa vaikuttamista rikoksesta epäillyn taholta.
Selvityksen mukaan poliisi ei ollut hakenut edunvalvojaa lapselle ennen kuulustelun suorittamisajankohtaa [pvm] 2022. A toteaa, että edunvalvojan läsnäolo kuulustelussa ei ole välttämätöntä tai säädetty missään pakolliseksi.
Lisäksi A oli katsonut parhaaksi kuulla lapsen ennen lomalle jäämistään, koska muutoin kuuleminen olisi siirtynyt noin kuukaudella. Edunvalvojahakemus oli toimitettu käräjäoikeuteen 19.1.2023. Tukihenkilölle ei A:n mukaan ollut lapsen käyttäytymisen perusteella tarvetta. Kantelijan lapsi oli kertonut oma-aloitteisesti rikosepäilyyn johtaneista asioista jo aiemmin kouluterveydenhoitajalle ja sosiaalityöntekijöille, joten hän ei puhunut tapahtumista ensi kertaa kuulustelussaan. Kuuleminen oli videoitu, johon epäillyillä on oikeus tutustua.
A kertoo maininneensa kantelijan lapselle ilmoittavansa kuulemisesta saman päivän aikana tämän äidille ja että lapsi voisi siitä itsekin vapaasti kotona kertoa. A ei ollut kuitenkaan muistanut ilmoittaa kuulemisesta ennen kuin 7.1.2023.
Asian tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario B toteaa selvityksessään, että lasten kuulemisen jälkeen tavanomaisesti tulee informoida huoltajia, mutta tässä tapauksessa jostain inhimillisestä syystä ei niin ollut tapahtunut.
EOA Jääskeläinen:
Asiassa on kysymys edunvalvojan määräämisen ajankohdasta sekä siitä, onko poliisin menettely lapsen kuulustelemisessa ja siitä ilmoittamisessa ollut asianmukaista.
Vanhempi konstaapeli A on todennut selvityksessään, että edunvalvojan läsnäolo kuulustelussa ei ole välttämätöntä tai säädetty missään pakolliseksi. Lisäksi A oli perustellut kuulustelun suorittamisajankohtaa sillä, että hän oli ollut jäämässä lomalle.
Totean, että jo esitutkinta itsessään on lapselle usein koetteleva ja mahdollisesti ahdistavakin tilanne. Tilanteen kuormittavuutta lisää se, että huoltaja on epäiltynä lapseen kohdistuvasta rikoksesta. Esitutkintatoimenpiteiden suorittamistapa on asian selvittämisintressin ohella arvioitava ennen kaikkea lapsen näkökulmasta. Lapsen henkiset ja ruumiilliset edellytykset tulla kuulustelussa toimeen yksinään eivät ole samat kuin aikuisen. Poliisin tulee arvioida näitä edellytyksiä jo ennen kuulustelua ja kuulustelun suorittamisen aikana.
Sekä oikeusturvasyyt että lapsen hyvinvointi vaativat, että edunvalvojan tarve arvioidaan heti asian vireille tulon jälkeen ja että hakumenettely käynnistetään tarvittaessa välittömästi. Edunvalvojan määrääminen voi viedä aikaa ja tällöin ollaan tilanteessa, jossa lasta ei edusta esitutkinnassa käytännössä kukaan.
Kantelijan lapsi oli kuulusteltu [pvm] 2022 eli noin kuukautta ennen edunvalvojan määräämistä koskevan hakemuksen vireille saattamista. Kuulustelu oli suoritettu lähes kuukauden kuluttua rikosilmoituksen kirjaamisesta.
Esitutkintalain 7 luvun 15 §:n 1 momentti edellyttää, että kuulustelusta ilmoitetaan etukäteen esitutkintalain 14 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille läsnäoloon oikeutetuille vajaavaltaisen laillisille edustajille ja ainakin yhdelle heistä on varattava tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta ja tilaisuuden varaamisesta läsnäoloon ilmenevät säännöksen 2 momentista. Mikään poikkeamisperusteista ei tässä tapauksessa ole tullut kysymykseen, eikä ilmoitusta ja tilaisuuden varaamista ole edes voitu toteuttaa, kun edunvalvojaa ei kuulustelun suorittamisajankohtana ollut edes haettu.
Mielestäni tässä tapauksessa on selvää, että lapselle olisi tullut ennen kuulustelua määrätä esitutkintalain 4 luvun 8 §:n mukaisesti edunvalvoja ja edunvalvojalle olisi esitutkintalain 7 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisesti tullut etukäteen ilmoittaa kuulustelusta ja varata tilaisuus olla läsnä kuulustelussa. Kun nämä toimenpiteet on laiminlyöty, myöskään esitutkintalain 7 luvun 14 §:n momentin mukainen lapsen edun edellyttämä edunvalvojan oikeus olla läsnä kuulustelussa ei ole voinut toteutua. Katson, että asiassa on menetelty lainvastaisesti.
Totean, että hakemuksen tuomioistuimelle edunvalvojan määräämiseksi voi poliisissa tehdä vain tutkinnanjohtaja. Tutkinnanjohtajan velvollisuus on valvoa esitutkinnan suorittamista oikein ja lainmukaisesti.
Katson, että rikoskomisario B:n olisi esitutkinnasta kokonaisvastuullisena tutkinnanjohtajana tullut varmistaa, ettei kantelijan lapsen kuulustelua suoritettaisi ennen edunvalvojan määräämistä ja hänen olisi tullut välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvojan määräämiseksi.
Tutkijan tehtävänä on muun muassa esitutkintalainlain 2 luvun 3 §:n nojalla suorittaa tutkinnanjohtajan johdon ja valvonnan alaisena epäiltyä rikosta koskevat kuulustelut. Myös tutkijan tulee tuntea esitutkintalain säännökset ja toimia niiden mukaisesti. Katson myös A:n olevan vastuussa edellä selostetusta lainvastaisesta menettelystä.
Totean lopuksi, että poliisin tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei lapselle aiheuteta koulussa suoritettavan kuulustelun toteuttamisessa tarpeetonta haittaa ja leimaantumisen vaaraa hänen koulutovereittensa ja opettajiensa silmissä. Koulussa koulupäivän aikana toteutetussa kuulustelussa tällaisen haitan ja vaaran mahdollisuus on mielestäni mahdollisista varotoimenpiteistä huolimatta ilmeinen.
Pidän tärkeänä, että kuulustelupaikan valinnassa otetaan asianmukaisesti huomioon se, että koulu on esitutkintalain 4 luvun 7 §:n 1 momentin mukainen lapselle tärkeä ympäristö. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisin tulee aina harkita, olisiko kuulustelun toteuttamiselle koulussa olemassa vaihtoehtoja. Ymmärrän sinänsä, että sopivan kuulustelupaikan löytäminen on haasteellista, kun lapsi pitää kuulla ilman tämän huoltajien läsnäoloa. Kuulustelupaikastakin olisi ollut mahdollista keskustella lapsen edunvalvojan kanssa, jos edunvalvoja olisi ollut määrättynä.
Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla annan rikoskomisario B:lle ja vanhempi konstaapeli A:lle huomautuksen heidän kohdassa 3.2 selostetusta esitutkintalain vastaisesta menettelystään lapsen kuulustelemisessa. Tässä tarkoituksessa lähetän B:lle ja A:lle tämän päätökseni.