Käännytyksen täytäntöönpanokiellon hylkäämispäätöksen tekeminen ei aiheuttanut tuomarin esteellisyyttä pääasiaa ratkaistaessa

KHO:2023:53 Ylimääräinen muutoksenhaku – Kansainvälinen suojelu – Esteellisyys – Ennakkoasenne – Korkeimman hallinto-oikeuden jäsen ja esittelijä – Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva hakemus – Valituslupaharkinta – Yhdenvertaisuus – Turvallisuustilanteen heikkeneminen maasta poistamisen jälkeen

Afganistanin kansalainen oli hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt hakemuksen ja päättänyt käännyttää hakijan Afganistaniin. Hallinto-oikeus oli suullisen käsittelyn toimitettuaan hylännyt hakijan valituksen. Korkein hallinto-oikeus oli hylännyt hakijan täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen, minkä jälkeen hakija oli palautettu Afganistaniin kesäkuussa 2021. Korkein hallinto-oikeus oli hylännyt hakijan valituslupahakemuksen syyskuussa 2021.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli purkuhakemuksen johdosta arvioitavana, olivatko oikeusneuvos A ja oikeussihteeri B olleet ennakkoasenteen perusteella esteellisiä käsittelemään hakijan valituslupahakemusta sen johdosta, että he olivat ennen asian ratkaisemista hylänneet hakijan maasta poistamisen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen. Arvioitavana oli lisäksi, oliko hakijan valituslupahakemuksen hylkääminen loukannut hakijan yhdenvertaisuutta, kun korkein hallinto-oikeus oli syksyllä 2021 myöntänyt muille afganistanilaisille turvapaikanhakijoille valitusluvat ja palauttanut asiat Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäviksi Afganistanin muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta.

Kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa täytäntöönpanon kieltämistä koskevassa harkinnassa merkitystä oli erityisesti sillä, rikkoisiko henkilön maasta poistaminen palautuskieltoa ottaen huomioon välipäätöstä tehtäessä tiedossa olevat seikat. Koska palautuskieltoa koskeva arviointi oli myös osa valitusluvan myöntämisedellytysten arviointia, liittyi ainakin muodollisesti täytäntöönpanon kieltämistä koskevaan arvioon osittain samoja elementtejä kuin valituslupaharkintaan. Kuitenkaan pelkästään välipäätöksen tekohetken tilanteen mukainen tosiseikkojen alustava arviointi tältä osin myös valitusluvan myöntämisedellytysten kannalta ei muodostanut esteellisyyttä pääasiaratkaisun osalta.

Korkein hallinto-oikeus viittasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen palautuskiellon rikkomisen vaaran arviointia koskevaan oikeuskäytäntöön sekä käännyttämispäätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaan sääntelyyn ja totesi, että hakijan maasta poistaminen oli perustunut täytäntöönpanokelpoiseen käännyttämispäätökseen. Afganistanin turvallisuustilanteessa oli tapahtunut merkittäviä muutoksia vasta hakijan kotimaahan palauttamisen jälkeen. Hakijan valituslupahakemusta ratkaistaessa ei ollut ollut julkaistua maatietoa tai muutakaan selvitystä siitä, että hakijan palauttamishetkellä olisi rikottu palautuskieltoa. Tultuaan ennen pääasiaratkaisun tekemistä palautetuksi kotimaahansa hakija oli tosiasiallisesti ollut olennaisesti eri asemassa kuin muut, Suomessa edelleen oleskelleet afganistanilaiset turvapaikanhakijat, joille oli syksyllä 2021 myönnetty valitusluvat ja asiat palautettu Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäviksi.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi purkuhakemuksen.

Äänestys 4–1 purkuhakemuksen hylkäämisen perusteluista

KHO:2023:53