HHO: Esitutkinnan puutteiden takia rikosprosessin asianomistajalle hyvitettävä viipyminen arvioitiin asianomistajan kuulustelusta alkaen – asianomistajalle ei ollut hankittu avustajaa

X oli asianomistajana asiassa, jossa A ja B ovat olleet syytteessä 31.12.2014-1.1.2015 nuorena henkilönä tehdyistä törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.  Asiassa on tehty asianomistajan koulusairaanhoitajan toimesta rikosilmoitus 20.1.2016. Asianomistajaa on kuultu esitutkinnassa 1.2.2016 ilman avustajan läsnäoloa, jolloin hän on ilmoittanut, ettei hän ota itse kantaa siihen, esittääkö hän rangaistus- ja korvausvaatimuksia asiassa, vaan jättää sen huoltajiensa tehtäväksi. Asianomistajan huoltajat eivät ole esitutkinnassa esittäneet korvausvaatimusta.

Esitutkintapöytäkirja on päivätty 20.6.2019 ja syyte asiassa on tullut vireille käräjäoikeudessa 24.1.2020. Asianomistajalle on 9.4.2020 määrätty avustaja, joka on toimittanut asianomistajan kirjallisen rangaistus- ja korvausvaatimuksen 16.4.2020 käräjäoikeudelle.

Asiassa on asianomistajan valituksen perusteella kysymys siitä, onko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänen oikeutensa oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa ei ole toteutunut. Arvioitavaksi tulee erityisesti se, milloin oikeudenkäynnin katsotaan alkavan rikosasian yhteydessä esitetyn rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen osalta ja milloin asianomistaja on ilmoittanut esittävänsä asiassa rangaistus- ja korvausvaatimuksen. Arviointiin liittyy kysymys siitä, oliko poliisi riittävästi selvittänyt asianomistajan mahdollisia rangaistus- ja korvausvaatimuksia sekä riittävästi huolehtinut asianomistajan oikeudesta käyttää esitutkinnan aikana lainopillista avustajaa.

Asiassa on asianomistajan valituksen perusteella kysymys siitä, onko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että hänen oikeutensa oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa ei ole toteutunut. Arvioitavaksi tulee erityisesti se, milloin oikeudenkäynnin katsotaan alkavan rikosasian yhteydessä esitetyn rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksen osalta ja milloin asianomistaja on ilmoittanut esittävänsä asiassa rangaistus- ja korvausvaatimuksen. Arviointiin liittyy kysymys siitä, oliko poliisi riittävästi selvittänyt asianomistajan mahdollisia rangaistus- ja korvausvaatimuksia sekä riittävästi huolehtinut asianomistajan oikeudesta käyttää esitutkinnan aikana lainopillista avustajaa.

Asianomistajaa on kuultu esitutkinnassa ilman avustajaa, mutta esitutkintapöytäkirjaan on kirjattu, että asianomistajalle on ilmoitettu kuultavan oikeudet ja velvollisuudet ja erikseen oikeudesta avustajaan ja että asianomistaja on ilmoittanut, ettei tarvitse lisää henkilöitä paikalle. Kuulustelupöytäkirjan mukaan asianomistaja on kuulustelun lopuksi ilmoittanut, ettei ota itse vaatimuksiin kantaa vaan jättää sen huoltajien tehtäväksi. Hän on ilmoittanut kuitenkin kokevansa, että hänelle on tehty vääryyttä. Pöytäkirjasta ei tarkemmin ilmene, miten asiaa on häneltä kysytty. Rangaistus- ja korvausvaatimuksia koskevia pöytäkirjan kohtia ei ole täytetty.

…

Tässä rikosasiassa on ollut kysymys erittäin vakavista rikosepäilyistä, joissa rikoksen uhri on ollut alaikäinen. Esitutkintapöytäkirjan ja asianomistajan luotettavana pidettävän kertomuksen perusteella esitutkintaviranomainen on laiminlyönyt, ottaen erityisesti huomioon asianomistajan ikä ja rikoksen laatu, ilmoittaa uhridirektiivin ja esitutkintalain vaatimalla tavalla riittävässä  laajuudessa asianomistajalle käytettävissä olevista tukipalveluista, oikeudesta oikeudenkäyntiavustajaan sekä oikeudesta esittää yksityisoikeudellinen vaatimus sekä ilmoittaa asianomistajan huoltajille kaikista alaikäiseen asianomistajaan kohdistuneista toimenpiteistä sekä tämän oikeuksista.

Hovioikeus toteaa, että esitutkintalain ja uhridirektiivin säännökset huomioon ottaen asianomistajan oikeuksia on loukattu, kun asia on korvausten selvittämisen osalta jätetty kesken, vaikka alaikäinen asianomistaja on kuulustelussa nimenomaisesti ilmaissut jättävänsä rangaistus- ja korvausvaatimusten selvittämisen vanhemmilleen, joita ei ole kuitenkaan esitutkintapöytäkirjan merkintöjen ja asianomistajan kertomuksen mukaan esitutkinnassa kuultu. Asianomistaja ei ole myöskään nimenomaisesti  luopunut rangaistus- ja korvausvaatimusten esittämisestä, vaan hän on päinvastoin ilmoittanut, että hänelle on tehty vääryyttä, mitä hovioikeuden arvion mukaan on, ottaen huomioon asianomistajan ikä ja muut edellä kuvatut olosuhteet, tulkittava siten, että hän on tarkoittanut vaatia vastaajille ainakin rangaistusta.

Helsingin hovioikeus R 21/340, 23/107518