Yhtiöiden välillä ei voitu katsoa vallinneen sellaista toiminnallista yhteyttä, että A Oyj:n osakkeita voitaisiin pitää hakijayhtiön käyttöomaisuutena
12.12.2022 | OikeusuutisetTurun HAO: Elinkeinotulon verotus – Luovutusvoitto – Käyttöomaisuusosake – Toiminnallinen yhteys
Hakijayhtiön ennakkoratkaisuhakemuksen johdosta Verohallinto oli katsonut ennakkoratkaisussaan, että mikäli hakijayhtiö luovuttaa omistamansa A Oyj:n osakkeet hakemuksessa kuvatulla tavalla omistettuaan osakkeet vähintään vuoden ajan, osakkeiden luovutushinta ei ole hakijayhtiön veronalaista tuloa eikä osakkeiden hankintameno vähennyskelpoinen meno elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n nojalla.
Perusteluinaan Verohallinto oli todennut muun ohella, että hakijayhtiö oli omistanut 18,1 prosenttia A Oyj:n osakkeista yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja lisäksi omistusosuus oli elo-syyskuussa 2020 kasvanut 20,01 prosenttiin. Hakijayhtiön ja A Oyj:n välillä oli liiketoiminnallinen yhteys omistushistoriaan, hallinnolliseen yhteyteen ja omistajaohjaukseen liittyvien seikkojen perusteella, ja kysymys oli ollut hakijayhtiön liiketoimintaan liittyvästä pitkäaikaisesta omistuksesta. Nämä ja muut hakemuksessa esiintuodut seikat huomioon ottaen luovutettavia A Oyj:n osakkeita oli pidettävä hakijayhtiön verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 12 §:ssä tarkoitettuna käyttöomaisuutena.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksesta hallinto-oikeus kumosi annetun ennakkoratkaisun ja lausui tältä osin uutena ennakkoratkaisuna, että hakijayhtiön luovutettaviksi aikomat A Oyj:n osakkeet eivät ole elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä tarkoitettuja käyttöomaisuusosakkeita, vaan niiden luovuttamisesta saatava luovutusvoitto on veronalaista tuloa.
Ratkaisunsa perusteluissa hallinto-oikeus totesi muun ohella seuraavaa:
Hakijayhtiö oli omistanut pörssissä noteeratun A Oyj:n osakkeista noin 20 prosenttia eli merkittävän osan. Hakijayhtiöllä voitiin katsoa omistusosuutensa suuruuden perusteella ja lisäksi sillä perusteella, että hakijayhtiö oli ollut A Oyj:n suurin yksittäinen osakkeenomistaja, olleen sinänsä mahdollisuuksia vaikuttaa tuon yhtiön toimintaan omistajaohjauksen kautta.
Hakijayhtiön omistuksen sen kokonaan omistamasta tytäryhtiöstä ja toisaalta A Oyj:stä ei sellaisenaan voitu katsoa merkitsevän sitä, että viimeksi mainitut yhtiöt olisivat toimineet samalla toimialalla. Näiden yhtiöiden ei muutoinkaan voitu niiden toiminnasta esitetty selvitys huomioon ottaen katsoa toimineen samalla toimialalla eikä myöskään erityisen lähekkäisillä toimialoilla.
Hakijayhtiö ei ollut tuottanut A Oyj:lle konsernipalveluita. Hakijayhtiöllä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalla tytäryhtiöllä ei ollut saadun selvityksen mukaan ollut liiketoimia A Oyj:n kanssa. Hakijayhtiön niin kutsuttu hallinnollinen yhteys A Oyj:hin oli rajoittunut hakijayhtiön omistajien kanssa samaan sukuun kuuluvan henkilön hallitustyöskentelyyn A Oyj:ssä. Edellä sanottu huomioon ottaen asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että A Oyj:n osakkeiden omistaminen olisi edistänyt hakijayhtiön toimintaa konsernin emoyhtiönä taikka samaan konserniin kuuluvan tytäryhtiön liiketoimintaa. Näissä oloissa hakijayhtiön ja A Oyj:n välillä ei voitu katsoa vallinneen sellaista toiminnallista yhteyttä, että A Oyj:n osakkeita voitaisiin pitää hakijayhtiön käyttöomaisuutena.