Ravintoloita koskevien koronarajoitusten seuraukset eivät olleet epidemiakeskeytysvakuutuksesta korvattavaa vahinkoa

KKO:2022:62 Vakuutussopimus – Vakuutusehdon tulkinta

Ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloaikaa sekä asiakasmäärää oli covid-19-pandemian aikana rajoitettu valtioneuvoston asetuksilla. Ravintolayhtiö vaati korvausta epidemiakeskeytysvakuutuksesta rajoituksista aiheutuneesta vahingosta.

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että valtioneuvoston asetusta ei ollut pidettävä vakuutusehdossa tarkoitettuna viranomaisen antamana tartuntatautilakiin perustuvana määräyksenä. Rajoituksista aiheutuneet vahingot eivät näin ollen olleet korvattavia vakuutustapahtumia.

22. Korkein oikeus toteaa, että vakuutusyhtiön olisi ollut mahdollista 
nimenomaisesti määritellä viranomaismääräyksen käsite vakuutusehdoissa, 
ja avoimeksi muotoiltu vakuutusehto voisi sinänsä antaa aiheen tulkita 
ehtoa vakuutuksenottajan eduksi. Korkein oikeus katsoo kuitenkin, että 
vakuutusehto lakiviittauksineen ei ole ollut sopimuksentekohetkellä 
tulkinnanvarainen. Vakuutusyhtiö on lakiviittauksen avulla määritellyt 
riittävän selvästi, millaiset viranomaisten antamat määräykset voivat 
saada aikaan vakuutustapahtuman syntymisen. Vaikka tartuntatautilakiin 
vakuutuskaudella lisättyjen 58 a §:n mahdollistamien, asetuksessa 
säädettyjen ravitsemisliikkeiden liiketoimintaa koskevien 
rajoitustoimenpiteiden vaikutukset eivät vakuutetun kannalta välttämättä 
ole eronneet verrattuna siihen, että niistä olisi määrätty viranomaisen 
antamassa hallintopäätöksessä, vakuutusehdon ei objektiivisesti 
tulkittuna voida katsoa perustaneen ravintolayhtiölle suojattavaa 
luottamusta sellaiseen käsitykseen, että sen toiminnan rajoittaminen 
lainsäädäntövallan alaan kuuluvilla yleisillä säännöksillä olisi 
keskeytysvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma.

KKO:2022:62