Apulaispormestari ei ollut esteellinen rakentamisasiassa, kun ratkaistavana oli hänen tuttavansa poikkeamislupahakemus

20.10.2021 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

KHO: Maankäyttö ja rakentaminen – Asemakaavan muutos – Esteellisyys – Apulaispormestari – Läheinen henkilö – Puolueettomuuden vaarantuminen – Kaavassa eräälle kiinteistölle osoitettu rakennusoikeus 

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli asemakaavan muutosta koskevassa asiassa kysymys siitä, oliko apulaispormestari ollut esteellinen asemakaavan muutosta käsiteltäessä hallintolain ja kuntalain nojalla hänen läheisensä asianosaisuuden taikka hallintolain esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen perusteella. Asemakaavassa oli muun ohella osoitettu aikaisemman lainvoimaisen poikkeamispäätöksen mukainen rakennusoikeus eräälle kiinteistölle.

Valitusten mukaan apulaispormestarin läheinen ystävä omisti yhdessä eräiden muiden henkilöiden kanssa edellä mainitulla poikkeamispäätöksellä rakennetun rakennuksen. Läheisestä ystävyydestä oli valituksissa esitetty selvityksenä muun ohella yksittäinen osallistuminen apulaispormestarin vaalikampanjatilaisuuteen puhujana, sosiaalisessa mediassa tai muuten julkisuudessa esiintyneet maininnat henkilöiden välisestä yhteydenpidosta sekä apulaispormestarin osalta aloitettu esitutkinta esteellisyysperusteella.

Apulaispormestarin antaman selvityksen mukaan hän ei pitänyt kyseistä henkilöä läheisenä ystävänään vaan osana laajaa tuttavapiiriään. Valtakunnallisessa ja kunnallisessa politiikassa pitkään toimineena hänellä oli laaja tuttavapiiri. Asianomainen henkilö oli ollut naimisissa hänen aikaisemman aviomiehensä kanssa, mutta tämä ei ollut vaikuttanut heidän tuttavuussuhteeseensa. Osana laajaa tuttavapiiriä he olivat tavanneet noin kerran vuodessa tai harvemmin. Kampanjatilaisuuksiin ei valittu puhujia läheisyyden perusteella, ja apulaispormestarin julkisella, hänen työhönsä liittyvällä Facebook-sivulla julkaistu uutinen TV-sarjasta, jossa asianomainen henkilö esiintyi, liittyi kaupungin tukemaan hankkeeseen. Onnittelu asianomaiselle henkilölle liittyi naistenpäivän johdosta yleiseen onnitteluun muillekin naisille.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että ollakseen erityisen läheinen henkilö, henkilöllä tulisi yleensä olla vastaavanlainen sija kuin perheenjäsenellä tai muilla lähisukulaisilla. Edellä mainittu henkilö ei ollut apulaispormestarin lähisukulainen. Saatu selvitys asianomaisten henkilöiden tuttavuudesta, yksittäisestä osallistumisesta apulaispormestarin vaalikampanjatilaisuuteen taikka sosiaalisessa mediassa tai muuten julkisuudessa esiintyneet maininnat henkilöiden välisestä yhteydenpidosta eivät osoittaneet, että asianomaista henkilöä olisi pidettävä apulaispormestarin hallintolain 28 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna läheisenä henkilönä. Koska kyseessä oleva asemakaavan muutos ei ollut koskenut apulaispormestaria henkilökohtaisesti eikä asianomaista henkilöä ollut pidettävä apulaispormestarin hallintolaissa tarkoitettuna läheisenä henkilönä, apulaispormestari ei myöskään ollut esteellinen käsittelemään asiaa valtuustossa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen mukaisen erityisen, luottamusta virkamiehen puolueettomuuteen vaarantavan vaikutuksen tuli olla suunnilleen samanasteista kuin laissa erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Edellä mainitut seikat eivät myöskään merkinneet, että apulaispormestarin puolueettomuuden voitaisiin katsoa vaarantuneen yleislausekkeessa tarkoitetulla tavalla.

Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen valitusten hylkäämisestä.

Vrt. KHO 2014:109

20.10.2021/​H3684

Avainsanat

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments