Useiden kiinteistöjen yhteisomistussuhteen purkaminen yhteishalkomistoimituksena johtaisi luovutusvoittoverotukseen
26.4.2021 | OikeusuutisetTurun HAO: Ennakkoratkaisu – Luovutusvoiton veronalaisuus – Kiinteistöjen määräosaisen yhteisomistuksen purkaminen – Yhteishalkominen – Kokonaisarvomenetelmä
Ennakkoratkaisun hakijan ja hänen veljensä tarkoituksena oli purkaa yhteisomistussuhteensa (omistusosuudet ½ ja ½) kahdeksan kiinteistön osalta. Toimenpide oli tarkoitus suorittaa maanmittaustoimituksena niin sanotulla yhteishalkomisen kokonaisarvomenetelmällä siten, että osapuolille jaettavat kiinteistöt kokonaisarvoltaan vastaisivat heidän nyt omistamiaan osuuksia. Korvauksia ei maksettaisi eikä kiinteistöjä yhdistettäisi ennen toimitusta.
Verohallinto oli ennakkoratkaisuna lausunut, että hakemuksen ja jakosuunnitelmaluonnoksen mukaisesti tapahtuvaa kiinteistöjen yhteisomistuksen purkamista pidetään tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna luovutuksena ja hakijan katsotaan tällöin luovuttavan aiemman omistusosuutensa mukaisen osuuden omistamistaan tiloista.
Hallinto-oikeus hylkäsi hakijan valituksen toimenpiteen katsomisesta muuksi kuin veronalaiseksi luovutukseksi. Hallinto-oikeus totesi, että kiinteistön halkomisessa oli kysymys sen yhteisomistussuhteen purkamisesta kiinteistönmuodostamislaissa nimenomaisesti säädetyllä maanmittaustoimituksella. Tässä tapauksessa halkominen oli hakemuksen ja jakosuunnitelmaluonnoksen mukaan tarkoitus suorittaa kahdeksan kiinteistön yhteishalkomisena. Suunnitellussa toimituksessa kiinteistöjaotus ei yhden määräalan muodostamista lukuun ottamatta muutu, vaan olemassa oleva kiinteistöomaisuus vain jaetaan omistajille siten, että heidän omistusosuutensa kiinteistöihin muuttuvat. Tuloverolaissa ei ole erikseen säädetty yhteishalkomisen verokohtelusta, mutta näin toteutettuna se vastaisi lopputulokseltaan kiinteistöjen määräosuuksien vaihtoa, jossa on kysymys veronalaisista luovutuksista. Kun otettiin huomioon tuloverolain laaja tulokäsite, maanomistuksen perustana oleva kiinteistöjaotus ja se, että kiinteistöjen arvostukset ja arvonmuutokset ovat yksilöllisiä, toimenpiteen verotuskohtelua oli perusteltua arvioida kiinteistökohtaisesti. Asiassa ei ollut siten ratkaisevaa merkitystä sillä, vaikka kummankin maanomistajan yhteensä saama omaisuus arvioitaisiinkin kokonaisarvomenetelmällä suoritettavassa maanmittaustoimituksessa yhtä suureksi. Näin ollen kuvatussa toimenpiteessä oli erikseen jokaisen hakijan luovuttaman kiinteistön puoliosuuden osalta kysymys sellaisista luovutuksista, joihin sovellettiin tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä.
Yhteishalkominen on suurelle yleisölle keskimäärin ottaen outo käsite tai tapahtuma. Kysymys ei ole kiinteistöjen murto-osien vaihdoista tai luovutuksista, vaan yhteisomistussuhteen tarkoituksenmukaisesta purkamisesta omaisuuskokonaisuudessa, johon kuuluu useita kiinteistöjä. Näitä on tehty jo vuosikymmenien ajan ilman veroseuraamuksia halkomisuusjakoina ja nyt kiinteistönmuodostamislakia noudattaen yhteishalkomisina. Kysymys ei ole verojen välttelystä, vaan jakotoimitus, jossa lopputulos tilusjärjestelyjen avulla saadaan tarkoituksenmukaiseksi ja tuotantolohkot järkevänkokoisiksi ilman turhaa tiluspirstoutumista.