Karkottamispäätöksen jälkeen jätetyn oleskelulupahakemuksen perusteet eivät osoittaneet karkotuspäätöksen täytäntäntöönpanoa suhteettomaksi
16.11.2020 | OikeusuutisetKHO:2020:117 Ulkomaalaisasia – Karkottaminen – Kokonaisharkinta – Suhteellisuusperiaate – Uusi oleskelulupahakemus
Maahanmuuttovirasto oli määrännyt A:n karkotettavaksi kotimaahansa Albaniaan, koska hänelle ei ollut myönnetty unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana ainoastaan kysymys siitä, oliko ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaista karkottamisen kokonaisharkintaa arvioitava tässä tapauksessa jälkikäteen toisin yksinomaan sillä perusteella, että A oli karkottamispäätöksen jälkeen solminut avioliiton Suomen kansalaisen kanssa ja laittanut Maahanmuuttovirastossa vireille oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että täytäntöönpanokelpoisen maasta poistamista koskevan päätöksen jälkeen tehty oleskelulupahakemus ei lähtökohtaisesti muodosta perustetta maassa oleskelun jatkamiseen. Tilannetta arvioitaessa on kuitenkin samalla varmistettava, onko asiassa esillä ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin nojalla ja ulkomaalaislain 5 §:ssä tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen johdosta huomioon otettavia erityisen painavia lapsen etuun tai perhe-elämän suojaan liittyviä seikkoja.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sen seikan, että A mahdollisen karkottamisen vuoksi joutuisi odottamaan päätöstä oleskelulupahakemukseensa Suomen ulkopuolella, ei voitu katsoa loukkaavan hänen tai hänen puolisonsa perhe-elämän suojaa tai muutoinkaan olevan ulkomaalaislain 5 §:ssä tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen vastaista. Asiassa ei ollut esillä muutakaan perustetta karkottamispäätöksen kumoamiseksi ja asian palauttamiseksi Maahanmuuttovirastolle.