Oikeusministerin vastaus kysymykseen rikoksen uhrin korvauksen etusijasta verohallinnon saataviin nähden

8.6.2020 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Kansanedustaja Eva Biaudet kysyi valtioneuvostolta onko asiallista, että valtion saatavat ulosmitataan rikoksentekijältä käytännössä ennen kun rikosprerusteinen vahingonkorvays on täytäntönpantavissa.

Biaudet perusteli kysymystään näin:

“Rikosuhripäivystyksessä on tullut esiin esimerkkitapaus, jossa ihmiskaupan uhri ei ole saanut tuomioistuimen määräämiä korvauksia, koska Verohallinnolla on ollut suoraan ulosmitattavia saatavia. Tämä järjestys tuntuu oikeustajun vastaiselta.

Esimerkkitapauksessa ihmiskaupan uhri teki rikosilmoituksen, jonka perusteella poliisi aloitti esitutkinnan ja löysi ihmiskaupan lisäksi myös veronkiertoa. Tekijöiden omaisuutta otettiin vakuustakavarikkoon useita satoja tuhansia euroja. Lopulta hyväksikäyttäjät tuomittiin oikeudessa ihmiskaupasta ja erinäisistä verorikoksista.

Oikeus määräsi tekijän maksamaan uhrille kärsimyskorvauksia sekä maksamattomia palkkoja yhteensä 100 000 euroa. Koska tuomitun omaisuutta oli takavarikossa, asia kuulostaa yksinkertaiselta: ulosottoviranomainen tilittää korvaukset uhrille tuomion tultua lainvoimaiseksi.

Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan lähes kaikki rahat tilitettiin Verohallinnolle. Rikoksen uhri joutuu odottamaan, mitä ulosottoviranomainen saa ulosmitattua jälkikäteen rikoksen tekijöiltä — jos saa mitään. Näin tapahtui, vaikka veropetokset paljastuivat vasta uhrin tekemän ilmoituksen seurauksena.
– – –

Vakuustakavarikkoja käytetään pakkokeinona rikoksen uhrin korvausten saamisen takaamiseksi. Nykytilanteessa ne kuitenkin menevät ulosottovirastolle, ja varat voi ulosmitata esimerkiksi aiempi velkoja tai Verohallinto. Kyseisten toimijoiden saatavat ovat suoraan ulosmitattavia, eikä lainvoimaista tuomiota tarvitse odottaa, toisin kuin rikoksen uhrin kohdalla. Tämä järjestely voi johtaa siihen, että ihmiskaupan uhri jää ilman korvauksia. Rikoksen uhrin asema on myös ristiriitainen siltä osin, että rikoksen uhrille maksettava korvaus nähdään tulona, joka vaikuttaa toimeentulotukeen.

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy varmistaakseen, että vakavan rikoksen uhrille määrättävät korvaukset myös maksetaan tätä varten vakuustakavarikkoon otetusta summasta asianomistajalle?

Oikeusministeri Henriksson vastasi:

“Ulosottomenettelyssä velkoja ei saa etusijaa suhteessa muihin ulosottovelkojiin esimerkiksi sillä perusteella, että hänen saatavansa on vanhin tai että hän on ensimmäisenä hakenut ulosottoa tai saanut saatavastaan ulosottoperusteen. Velkojalle ei myöskään muodostu etuoikeutta saada suoritus saatavalleen jostakin tietystä velallisen omaisuudesta sillä perusteella, että hän on osoittanut ulosottomiehelle sanotun omaisuuden ulosmitattavaksi. Ulosmittauksessa noudatetaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annettua lakia (1578/1992). Sen keskeisenä periaatteena on velkojien yhtäläinen maksunsaantioikeus. Etusija on vain harvoilla tarkasti rajatuilla saatavilla, kuten vakuusoikeuksien haltijoilla ja lapsen elatusapusaatavalla, jolla on kiinteä yhteys lapsen perustoimeentuloon. Rikoksen uhrille maksettavat korvaukset tai muut vahingonkorvaussaatavat eivät ole etuoikeutettuja suhteessa muihin saataviin. Edellä mainituista syistä rikoksen uhrin asemaa on perusteltua pyrkiä ensisijaisesti parantamaan muulla tavoin kuin esimerkiksi säätämällä vakuustakavarikon tuottamasta etuoikeudesta. Luonnolliselle henkilölle rikoksella aiheutettu vahinko korvataan valtion varoista rikosvahinkolain (1204/2005) mukaisesti. Korvausta on mahdollista saada muun muassa henkilövahingon ja kärsimyksen johdosta. Tämän hallituskauden aikana selvitetään rikosvahinkolain muutostarpeet. Asiaa koskevan arviomuistion laatiminen on tarkoitus käynnistää oikeusministeriössä tänä vuonna. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan myös monilla muilla tavoilla, kuten turvaamalla rikoksen uhrille parempi tuki. Myös ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman valmistelussa on syytä kiinnittää huomiota ihmiskaupan uhreille maksettaviin korvauksiin.”

Kysymys: KK 367/2020 vp – Kirjallinen kysymys

Vastaus: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_367+2020.pdf

Avainsanat

Tilaa

0 Comments

Inline Feedbacks

View all comments