Väärennetyn koulutodistuksen esittäminen ensimmäistä oleskelulupaa haettaessa oikeutti epäämään jatkoluvan ja karkottamaan Schengen-alueelta

14.2.2020 | Oikeusuutiset

Markku Fredman

Helsingin HAO: Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa – Työntekijän jatkolupa – Yleiset edellytykset oleskeluluvan myöntämiselle – Maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen – Myönteinen osapäätös

Uzbekistanin kansalainen on hakenut jatko-oleskelulupaa työnteon perusteella 5.10.2018. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) on tehnyt asiassa myönteisen osapäätöksen 8.2.2019.

Valittaja oli toimittanut edellisen oleskelulupahakemuksensa liitteenä todistuksen TMGS-oppilaitoksesta. Uzbekistanin Riian-lähetystön lausunnon ja Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun mukaan kyseistä oppilaitosta ei ole olemassa. Rajavartiolaitoksen tekemän selvityksen mukaan kyseisen oppilaitoksen myöntämiä todistuksia ei ole todettu aidoiksi. Näin ollen Maahanmuuttovirasto ei ole pitänyt valittajan koulutuksestaan esittämää selvitystä luotettavana ja on katsonut asiassa olevan syytä epäillä, että valittajan esittämä koulutodistus on väärennetty. Väärennetyn asiakirjan esittäminen oleskelulupahakemuksen tueksi merkitsee maahantulosäännösten kiertämistä.

Hallinto-oikeus totesi, että ulkomaalaislain 54 §:n 1 momentin mukaisessa arvioinnissa tulee ottaa huomioon kulloinkin kyseessä olevaa oleskelulupalajia koskevat edellytykset, mutta ensisijaisesti ulkomaalaislain 36 §:n mukaisten oleskeluluvan myöntämisen yleisten edellytysten tulee kuitenkin toteutua.

Hallinto-oikeus katsoi, että valittaja on hakenut jatko-oleskelulupaa sinänsä maahantulon tarkoitusta vastaavalla perusteella. Hän oli kuitenkin ensimmäistä oleskelulupaa hakiessaan harhauttanut viranomaista esittämällä hakemuksensa liitteenä asiakirjan, jota on saadun selvityksen perusteella epäiltävä väärennökseksi. Asiakirja oli esitetty tilanteessa, jossa oli ollut kysymys valittajan maahantulon ja maassa oleskelun edellytysten arvioinnista. Valittaja on vastuussa siitä, millaisia asiakirjoja hän viranomaiselle esittää.

Hallinto-oikeus katsoi, että Maahanmuuttovirastolla on ollut perusteltua aihetta epäillä valittajan tarkoituksena olevan maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen ja että Maahanmuuttovirasto on siten voinut olla myöntämättä valittajalle työntekijän jatko-oleskelulupaa ulkomaalaislain 54 §:n 1 momentin nojalla, koska oleskeluluvan myöntämisen yleiset edellytykset eivät täyty. Hakemuksen hylkäämistä ei myöskään estä se, että hakemuksen perusteeksi esitetty työsuhde on todellinen.

Hallinto-oikeus katsoi lisäksi, että Maahanmuuttovirasto on myös voinut määrätä valittajan karkotettavaksi kotimaahansa Uzbekistaniin ja koko Schengen-aluetta koskevaan kahden vuoden pituiseen maahantulokieltoon.

Avainsanat

Jätä kommentti

  Tilaa  
Ilmoita