14.11.2023

Panssarivaunut vyöryivät IBA:n asialistalle

Olen 33 vuoden ajan osallistunut vuosittain Kansainvälisen asianajajaliiton IBA:n yleiskongresseihin. Aloitin New Yorkin kongressista vuonna 1991. Sen jälkeen IBA on ollut allakoituna vuosittaisena tapahtumana kuten Asianajajapäivä.

IBA on ollut perinteisesti hyvin puhtaasti ammattiin liittyviin asioihin keskittyvä liitto, ja ohjelmat kongresseissa ovat olleet sen hengen mukaisia. Vuosittain on ohjelmaan otettu vain asianajoalaan tiukasti liittyviä asiakysymyksiä ja kehityskatsauksia.

Muistan kuin eilisen päivän, kun ihmisoikeuspalkinto ojennettiin Nelson Mandelalle.

IBA on siis paistatellut vuosikymmeniä rauhanomaisessa ja positiivisessa maailmanpoliittisessa asianajaja-atmosfäärissä. Muistan kuin eilisen päivän, kun minulle vuonna 1997 New Delhin kongressissa esiteltiin asianajaja Henri Hai Li, joka oli ensimmäisenä kiinalaisena juristina saanut oikeuden harjoittaa valtion oikeusaputoimistojen rinnalla yksityistä asianajotoimistoa. Tämä nähtiin IBA:ssa läpimurtona Kiinan suuntaan ja rajat miljardikansan asianajolle aukenivat.

Niin ikään muistan kuin eilisen päivän, kun 1998 Vancouverissa IBA:n kolme vuotta aiemmin perustetun Human Rights -instituutin ihmisoikeuspalkinto ojennettiin Nelson Mandelalle. Tuolloin kyseessä oli osanottajien käymien keskustelujen mukaan turhankin näkyvä kannanotto IBA:lta ihmisoikeuskysymyksiin. Yleisöä merkittävässä tilaisuudessa oli kongressin osanottajamäärään verrattuna vain kourallinen.

Kansainvälisen oikeuden esiinmarssi

Ajat ja ajatukset näyttävät täysin muuttuneet entisistä ajoista. Jo yli 170 maassa toimivalla ja yli 80 000 asianajajaa edustavalla järjestöllä on jäsenistönsä kautta huomattu olevan myös maailmanpolitiikassa sanallista painoarvoa. Maailmanpoliittiset kipupisteet ja ihmisoikeusloukkaukset alkavat olla rautainen osa ohjelmaa.

Loka-marraskuussa pidetty IBA-kongressi Pariisissa oli todellinen kansainvälisen oikeuden ja poliittisten kannanottojen esiinmarssi.

Viime vuonna Miamissa ohjelmassa oli vain yksi sotaa sivuava aihe, jossa ukrainalainen asianajaja kertoi toimistonsa pelastautumisoperaatiosta pommien alta kaupungista toiseen ja jopa naapurivaltio Puolaan. Nyt kaikki tuo oli vain lämmittelyä ja Ukraina sai estradin. Ohjelmassa oli peräti kolme päivän pääesitystä suuressa salissa, vieraina merkittävää puhujakaartia. Kuulijoita ei enää ollut kourallinen, vaan isot auditoriot olivat viimeistä istuinta myöten täynnä aina seinänvierustojen seisomapaikkoja myöten.

Kavalkadin aloitti Ukrainan valtakunnansyyttäjä Andrity Kostin. Häneltä kuultiin, miten puolueetonta ja laajaa selvitystä hankitaan näytöksi sotarikoksista Kansainväliselle rikostuomioistuin ICC:lle. Ulkopuolisten tarkkailijoiden rooli on merkittävä. Vaikka viha virtaa paikallisten veressä, selvitysten on oltava puolueettomia.

ICC:n syyttäjä Karim A. A. Khan kertoi omassa sessiossaan niistä taustoista, joiden perusteella tuomioistuin on määrännyt Vladimir Putinin vangittavaksi ”heti tavattaessa”. Tämän todellisen uhan alla Putin näyttää arkeaan askartelevan. Määräys rajoittaa hänen liikkumis- ja toimimisvapauttaan ja tämän suorana osoituksena ovat muun muassa etäosallistumiset niin sanottujen yhteistyökumppaneiden tapaamisiin polttavalla maaperällä. Jos Putinia ja hänen lähipiiriään ei saada todelliseen vastuuseen julmista sotatoimista, olisi se vahva signaali niille diktaattoreille, jotka omassa valtiossaan hautovat mustia ajatuksia.

Teemapäivät päättäneellä suurlähettiläs Mark Brzesinskillä oli oma raskas näkemyksensä siitä, mitä Venäjän mahdollinen voitto Ukrainasta saattaisi merkitä koko maailman oikeudelliselle rakenteelle. Jos Venäjä voittaa, eivätkä sen puitteissa toimineet saa rangaistusta, se kannustaa myös muita itsevaltiaita toimimaan omissa pyrkimyksissään muista piittaamatta.

Tekoäly ja diversiteetti keskiössä

Ammatilliset teemat keskittyivät erityisesti tekoälyn mahdollisuuksiin ja uhkiin. Toimistojen avustava henkilöstö vähenee ja toimistoihin palkataan insinöörejä pitämään koneet käynnissä. Myös työskentelyolot ja työehdot kokevat muutoksen. Asianajotoimistoissa työntekijöiden sitoutumisen kannalta etätyövapaudella ja työnteon jaksottamisen mahdollisuudella on entistä suurempi merkitys työpaikan valinnalle.

Henkilöstön diversiteetti on entistä merkityksellisempää asiakaskunnan valitessa toimeksiannoilleen hoitajaa. Kaikkien toimiston ryhmäkuvassa seisovien ei enää pidä olla mustaan liituraitaan sonnustautuneita stereotyyppejä. Henkilöstön koostumuksessa tulisi tänä päivänä ottaa huomioon työntekijöiden keskinäinen erilaisuus muun muassa iän, sukupuolen, perhetilanteen, vammaisuuden, uskonnon, vakaumuksen ja koulutustaustan osalta.

Selfie Mona Lisan kanssa

Kongressin ehdoton kulttuurillinen highlight oli Louvressa pidettyjen avajaisjuhlien yllätys. Tavallisesti ihmispaljoudessa olevat Louvren taidegallerian tilat oli varattu vain meille asianajajille juhlaillan ajaksi. Moni sai ikuiseksi muistoksi kahdenkeskisen selfien Mona Lisan kanssa tilanteessa, jossa vain muutama vartija todisti intiimiä kuvaushetkeä. Tätä tilaisuutta ei varmasti koskaan ole enää tarjolla.

IBA:n kongressit ovat ainutlaatuinen foorumi nähdä asianajoalan kehitystä ja verkostoitua kansainvälisten kollegojen kanssa. On ilo jo näin ikääntyvänä seniorina havaita Suomesta kongresseihin osallistuvan delegaation kasvavan ja uusiutuvan. Toivon, että tulevaisuudessa yhä uusia kasvoja näkyy kongressikäytävillä. IBA on ollut erottamaton osa toimistomme kehitystä kohti uusia tuulia jo yli kolmekymmentä vuotta ja nytkin puolet toimistostamme oli Pariisissa. Seuraavan kerran IBA kokoontuu vuonna 2024 Mexico Cityssä ja sen jälkeen vuorossa on Toronto.

IBA-kongressin avajaiset pidettiin Louvressa historiallisessa atmosfäärissä.
Kongressin yhteydessä Pohjoismaiden asianajajaliitot järjestivät vastaanoton Ranskan Autoclubilla. Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju toivotti Suomen puolesta paikallaolijat tervetulleiksi.

 

 

Kirjoittaja

Harri Kontturi

Asianajaja

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments