Oikeusvaltion hyvinvoinnista kannattaa huolehtia

Oikeudenkäyntien viivästyminen on ollut viime vuosina paljon esillä. Oikeudenkäyntejä hoitavat asianajajat joutuvat päivittäin todistamaan vanhan sanonnan “Justice delayed is justice denied” paikkansapitävyyttä. Asianajaja on oikeuden loppukäyttäjää lähinnä olevana oikeudenhoidon ammattilaisena myös se taho, joka joutuu kertomaan asiakkaalleen huonot uutiset oikeudenhoidon tilasta. Ongelmaan ei tunnu löytyvän ratkaisua. Kokemamme poikkeuksellinen vuosi ei ole tuonut asiaan parannusta, päinvastoin.

Oikeudenhoidon tilasta käytävä keskustelu tuntuu helposti keskittyvän kustannuksiin. Takavuosien valtionhallinnon tehostamistalkoot ovat jättäneet pysyvän resurssipulan tuomioistuinlaitokseen. Oikeudenhoidon ammattiryhmien viesti on pitkään ollut, että oikeudenhoitoon kannattaa panostaa ja oikeusvaltion kuuluukin maksaa. Esimerkkinä tästä on mm. Lakimiesliiton käynnistämä #oikeuskuuluukaikille-kampanja , jossa Asianajajaliittokin on ollut mukana.

Kustannusten sijaan oikeudenhoidon tuloksista puhutaan vähemmän. Vähemmän pohditaan myös, miksi meillä on oikeuslaitos ylipäätään? Mitä oikeudenhoitoon uhratuilla varoilla saadaan?

Esimerkiksi terveydenhoito on järjestelmänä helpompi ymmärtää. Sairaaloissa hoidetaan ihmisten terveyttä. Parantuneet ihmiset palaavat töihin ja läheistensä luokse. Terveydenhoidon kuuluukin maksaa, kun kustannuksille saadaan vastinetta – terveyttä.

Oikeudenhoitoa pidetään helposti vain pelkkänä kustannuksena. Oikeus tai oikeusvaltio ovat käsitteitä, joita on vaikeampi hahmottaa.

Toimiva oikeudenhoito on yhteiskunnan voiteluaine. Tehokas oikeudenhoito edistää vaihdantaa ja taloudellista hyvinvointia. Asiat luistavat, kun luottamus oikeusjärjestelmän toimintaan on korkealla tasolla. Ihmiset ja yritykset uskaltavat tehdä sopimuksia ja luottaa niihin, kun ”sopimukset on pidettävä” -periaatetta vaalitaan. Esimerkiksi asunnon ostoon tai myyntiin uskaltaa ryhtyä, kun mahdollisissa ongelmatilanteissa on tarjolla tehokkaat keinot esimerkiksi kauppahinnan saattamiseksi kaupan kohdetta vastaavaksi. Perheiden muuttuvat tilanteet saadaan ratkaistuksi kohtuullisessa ajassa ja ihmiset pääsevät jatkamaan elämäänsä. Rikosten tutkinta ja käsittely käräjäoikeuksissa ei kestä kohtuuttoman kauan ja asianomistajat saavat heille kuuluvat hyvitykset.

Asianajajat ja muut oikeudenhoidon ammattilaiset eivät ole huolensa kanssa yksin. Suomen sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä on vuonna 2015 julkaistussa raportissaan todennut, mihin toimivan oikeudenhoidon rapautuminen johtaa. Oikeusturvan saatavuus vaarantuu, jos niukkenevissa oloissa ei kehitetä toimintaa suunnitelmallisesti koko maassa. Tällöin oikeudenhoidon laatu heikkenee, asiamäärät tuomioistuimissa kasvavat, tuomioistuinten ruuhkia ei kyetä purkamaan ja käsittelyajat pitenevät entisestään. Kansalaisille tarjottavat sähköiset palvelut eivät tue toimintaa, palvelun laatua ja saatavuutta. Kansalaiset eriarvoistuvat asuinpaikkansa perusteella ja luottamus oikeuslaitokseen murtuu. Liiketoiminnan ja yritysten kilpailukyky heikkenee niin Suomessa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Pitkien käsittelyaikojen johdosta kantelut ja korvaukset oikeudenkäyntien viivästymisestä lisääntyvät. Ulosoton toimintakyvyn ja perintätuloksen laskiessa yleinen maksumoraali heikkenee, harmaa talous lisääntyy ja valtion tulot vero- ja muista saatavista sekä ulosottomaksuista vähenevät. Kun samanaikaisesti koko oikeudenhoidon sektorilla suuri osa henkilöstöstä eläköityy eikä resursseja ole koulutukseen, ammattitaito ja osaaminen katoavat.

Parlamentaarisen työryhmän havaintoihin ja johtopäätöksiin ei käytännön asianajajalla ole oikeastaan mitään lisättävää. Kun tarkastellaan parlamentaarisen työryhmän kuvaamaa dystopiaa ilman tehokasta oikeudenhoitoa, huomataan, että oikeudenhoidosta huolehtiminen on yhteiskunnan ydintehtäviä. Toimiva oikeusvaltio hyödyttää välillisesti kaikkia, ei ainoastaan juuri tällä hetkellä oikeusprosesseissa osapuolina olevia tai oikeudenhoidon ammattilaisia. Raha ei aina tee autuaaksi, mutta oikeusvaltion ylläpitäminen ei ole myöskään ilmaista. Kukaan ei oleta, että terveydenhoitokaan olisi. Suomi laahaa kuitenkin oikeudenhoidon panostusten suhteen selkeästi jäljessä lähimmistä verrokkimaista, kuten Ruotsista. Valtion budjetista käytetään oikeudenhoitoon alle prosentti.

Olemme tottuneet paistattelemaan ylistyksessä erilaisissa yhteiskuntaamme koskevissa vertailuissa. Oikeudenkäyntien kestoa koskeva ongelmamme on kuitenkin huomattu kansainvälisestikin. ”Rule of Law” -oikeusvaltioperiaatteen toteutumista seuraavan World Justice Project -organisaation kansainvälisessä Rule of Law Index 2020 -vertailussa Suomen keskiarvo on kouluarvosanaksi karkeasti muutettuna hyvällä tasolla ollen 8,7 eli kolmanneksi paras koko maailmassa. Suomi saa kuitenkin raportissa huonoimmat arvosanat eli 6,5 juurikin siviiliasioiden kestosta.

Suomessa on pitkään ylläpidetty tutkitusti yhtä maailman parhaista oikeusjärjestelmistä yksillä maailman pienimmistä resursseista. Oikeudenhoidon ongelmien hoitaminen kuntoon ajoissa on edullisin vaihtoehto. Toimiva oikeudenhoito pitäisi nähdä kilpailuvalttina ja investointina. Oikeudenhoitoon järkevällä tavalla panostetut eurot tulevat takaisin hyödyttämään kaikkia.