Mitä asianajoala voisi tehdä Suomen koronakriisistä nousemiseen?

Tätä kirjoitettaessa valmiuslain mukaisia poikkeusoloja on eletty noin kuukausi. Koronaepidemia ei ole vielä osoittanut laantumisen merkkejä ja viranomaisarvio on, että epidemian huippu on vielä edessä. Vaikka epidemian tarkasta kestosta ei ole vielä tietoa, on silti jo hyvä miettiä keinoja, miten kriisistä päästään ulos. Valtion tasolla tätä työtä on aloitettu valtioneuvoston kanslian asettamissa työryhmissä.

Epidemian päättyessä tulee käsiteltäväksi kysymykset siitä, miten Suomen talous saadaan taas kuntoon. Torstaina 16.4. julkaistut valtiovarainministeriön talousennusteen luvut ennustavat merkittäviä haasteita maan taloudelle. Julkisen talouden liikkumavara tullee olemaan tämän vuoksi hyvin pieni. Tämä edellyttää myös oikeusalalta aiempaa suurempaa uusien toimintatapojen keksimistä, jotta oikeudenhoito saadaan toimimaan edelleen sujuvasti käytössä olevilla resursseilla.

Yksi merkittävä tekijä siinä, miten kriisistä päästään eteenpäin, tulee olemaan se, miten hyvin keksitään uusia ratkaisuja jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen. Uskon, että toimialat, jotka kykenevät olemaan joustavia ja kehittämään uusia tapoja uuteen tilanteeseen, selviävät parhaiten.

Mitä tämä voisi tarkoittaa asianajoalan kohdalla?

Ensinnäkin oikeudenhoidossa on nykytilanteessa jouduttu lyhyessä ajassa yrittämään valtavaa digiloikkaa. Tuomioistuintoiminnassa on kymmenen viime vuoden aikana siirrytty faksiyhteydenpidosta aikaan, jolloin kuulemisia on soveltuvissa tilanteissa voitu järjestää etäyhteyksillä. Viime viikkoina on pohdittu taas sitä, miten oikeudenkäyntejä voisi mahdollisuuksien mukaan hoitaa kokonaan etäyhteyksien välityksellä. Tuomioistuinvirasto julkaisi tällä viikolla ohjeen tuomioistuimille etäyhteyksien hyödyntämiseen oikeudenkäynneissä. Toivottavasti tämä osaltaan edistäisi sitä, että istuntoja saadaan järjestettyä mahdollisimman paljon. Tuomioistuinkäsittelyjen sujuvuudella on konkreettinen merkitys hyvin laajasti yhteiskunnan eri asioissa, aina elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisesta lapsen tapaamisoikeuden toteutumiseen. Korkeimpien oikeuksien presidentit totesivat tällä viikolla osuvasti, että ”Kriisin helpotettua tuomioistuimilla on tärkeä rooli tukea paluuta normaalioloihin ja talouden elpymistä ratkaisemalla käsiteltävät asiat mahdollisimman joutuisasti ja varmasti.”

Vallitseva tilanne vaatii joustavuutta ja uusien toimintamallien kehittämistä oikeudenkäyntien hoitamiseksi sujuvasti. Toivottavasti tämä työ etäyhteyksien käytössä tuottaa uusia toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös normaalioloissa. Pidän erittäin tärkeänä, että asianajajat ovat aktiivisesti tässä mukana kehittämässä sellaisia toimintatapoja etäoikeudenkäynteihin, joissa oikeusturvavaatimukset toteutuvat. 

Toiseksi asianajajilla on merkittävä rooli taloustilanteeseen liittyvässä oikeudellisessa neuvonnassa. YT-neuvotteluissa avustaminen, insolvenssiasioiden hoitaminen ja yritysten muut toimet kriisiin reagoimiseksi ovat olleet monien asianajajien työpöydillä viime aikoina. Kriisitilanteeseen on tehty uutta lainsäädäntöä esimerkiksi työoikeuden, insolvenssioikeuden ja yhteisölainsäädännön kokousmenettelyjen sääntelyn osalta. Asianajajilla on merkittävä rooli tämän sääntelyn tulkitsemisessa päämiestensä apuna. Asianajajaliitto on pyrkinyt tukemaan uusien ratkaisujen löytämistä muuttuvassa tilanteessa, esimerkiksi Insolvenssioikeuden klubi-ilta järjestettiin hiljattain etätapaamisena. Työoikeuden asiantuntijaryhmä järjestää muutaman viikon päästä virtuaaliklubi-illan, jossa käsitellään työlainsäädäntöön kriisin vuoksi tehtyjä muutoksia. Pidän tärkeänä, että asianajajat tuovat esiin kriisin hoitoon liittyvissä asioissa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia, oli kyse sitten aiemmin säädetystä lainsäädännöstä tai nyt säädetyistä poikkeuksista, jotta voimme viedä näitä viestejä eteenpäin.

Kolmanneksi nostan näkökulman siitä, että asianajajilla on tärkeä rooli myös maamme taloudellisen kuntoon laittamisessa. Edellä mainitun valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron keskeinen viesti oli, että talouden kuntoon saaminen edellyttää, että Suomeen saadaan investointeja, synnytetään talouskasvua ja luodaan työpaikkoja. Uskon, että asianajajakunta voi osaltaan olla näiden kaikkien tukemisessa mukana. Investointien toteutuminen edellyttää vakaata oikeudenhoitoa ja osapuolten aseman oikeudellista turvaamista. Asianajajat voivat olla yritysten kumppaneina tukemassa liiketoiminnan kehittämistä ja kasvua. Asianajajat voivat olla osaltaan tukemassa yrityksiä siinä, että nämä uskaltavat tehdä päätöksiä työllistämisestä. Asianajajat voivat olla niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin luotettuina kumppaneina auttamassa pääsemään tästä eteenpäin. Mikäli asianajajakunnan työssä ilmenee joitain sääntelyyn liittyviä haasteita, kuulen niistä mielelläni, jotta voin viedä viestiä eteenpäin.

Koronakriisin hoitaminen ja siitä ulos pääseminen vaativat koko yhteiskunnaltamme merkittäviä ponnistuksia. Uskon, että asianajoala voi olla osaltaan auttamassa kriisin hoitamisessa ja siitä ulos pääsemisessä. Tilanne voi vaatia uusia luoviakin ajatuksia, joita me liiton toimistossa kuulemme mielellämme. Asianajajien tehtävänä on turvata oikeusvaltio kaikissa oloissa ja mielestäni on tärkeää, että myös vallitsevissa oloissa pyritään mahdollisuuksien mukaan tuomaan asianajajakunnan näkökulma esille siitä, miten tästäkin vaikeasta tilanteesta päästään eteenpäin.

Lauri Koskentausta
Oikeuspoliittinen juristi

Sähköposti: etunimi.sukunimi@asianajajaliitto.fi

Twitter: @LKoskentausta