Huomioita oikeuspolitiikasta hallituskauden “1. kvartaalin” päättyessä

Vaalikaudesta 2019–2013 on nyt kulunut vähän yli ensimmäinen vuosi. Rinteen hallitus ja myöhemmin Marinin hallitus ovat työskennelleet nyt runsaan vuoden ajan. Ensimmäisen vuoden perusteella ei voida vetää vielä johtopäätöksiä siitä, mitkä asiat oikeuspolitiikassa tulevat tällä vaalikaudella etenemään loppuun asti. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, mitkä lainsäädäntöhankkeet ovat päässeet liikkeelle. Nostan seuraavassa eräitä havaintoja, missä mennään tällä hetkellä.

Viime syksynä lainvalmistelun resursseja vei vahvasti Suomen EU-puheenjohtajuus. Oikeusministeriön alalla on hyvin paljon EU-sääntelyyn liittyviä vastuita, joten moni lainvalmistelijoista oli kiinni EU-asioiden valmisteluun liittyvissä kysymyksissä. Eduskunta sai viime syksynä tämän vuoksi käytännössä vain muutaman oikeusministeriön lainmuutoksen käsiteltäväkseen. Vaalikauden ensimmäinen syksy on aina muutenkin vaalikauden hiljaisin.

Tämän kevään aikana koronakriisi hidasti osaltaan lainsäädäntötyötä eduskunnassa. Oikeusministeriö antoi keväällä valtioneuvoston hankerekisterin mukaan 11 hallituksen esitystä eduskunnalle, joista noin puolet liittyi koronakriisiin. Keväälle suunnitelluista esityksistä on hankerekisterin mukaan antamatta vielä kolme ja neljän on ilmoitettu siirtyvän syksylle. Tämänhetkisen tiedon mukaan oikeusministeriö on antamassa syksyllä 16 hallituksen esitystä eduskunnalle. Lainvalmistelu ministeriöissä on aktiivisesti käynnissä ja esimerkiksi tällä hetkellä lausuntokierroksella on vajaa 10 oikeusministeriön hanketta. On hyvä, että myös koronakriisiin liittymätön lainvalmistelutyö on saatu pysymään käynnissä koronatilanteesta huolimatta.

Tällä hetkellä oikeusministeriössä on käynnissä myös iso määrä erilaisia työryhmiä erityisesti rikos- ja prosessioikeuden alalta. Esimerkiksi hiljattain päättyi seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun uudistamista arvioivan työryhmän määräaika. Viime syksynä työskentelynsä aloitti työryhmä, joka arvioi todistelun videoimista käräjäoikeudessa, jotta muutoksenhaussa lähtökohtaisesti katsottaisiin todistelu videolta. Alkuvuodesta työnsä aloittanut työryhmä arvioi lähestymiskiellon tehostamista. Hiljattain työnsä aloitti työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida ”keinoja tehostaa rikosprosessia ja nopeuttaa rikosasioiden käsittelyä sekä esitutkintalain muutostarpeita” . Asianajajat ovat aktiivisesti mukana lainsäädäntöhankkeissa, Asianajajien edustaja on tällä hetkellä mukana lähes 10 lainsäädäntöhankkeen valmistelutyöryhmässä.

Seuraavan vuoden aikana tulee olemaan erityisesti kiinnostavaa, mitä lainsäädäntöhankkeita saadaan käyntiin ja millainen on tarkalleen kunkin valmisteluhankkeen toimeksiannon sisältö. Käytännössä lainvalmisteluhankkeen asettamispäätös määrittää keskeiset tekijät lainsäädäntöhankkeen sisällöstä ja siitä, mihin valmistelun työaikaa käytetään. Lainvalmisteluhankkeen lähtökohdat määrittävät näin myös paljon sitä, mitä on odotettavissa myöhempään lakiehdotukseen.

Karkeasti voidaan sanoa, että vähänkin monimutkaisempien lainsäädäntöesityksien tulee olla eduskunnassa syksyn 2022 alussa, jotta ne ehdittäisiin varmasti käsitellä tällä vaalikaudella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tällaiset laajemmat hankkeet tulee saada käyntiin seuraavan vuoden aikana, jotta ne ehtivät tulla käsitellyksi. Olettaisin esimerkiksi, että hallitusohjelmassa linjattu julkisuuslain uudistamistyö tulee olemaan tällainen periaatteellisesti laaja kokonaisuus, joka vaatii oman aikansa.

Asianajajaliitto on pitänyt keskeisenä oikeusturvan toteutumisen parantamiseen pyrkivien säädöshankkeiden, kuten oikeusprosessien keston lyhentämiseen ja oikeudenkäyntikulujen hillitsemiseen tähtäävien säädöshankkeiden edistämistä. Onkin hyvä, että tämä työ on käynnissä erityisesti rikosprosessin osalta. Lisäksi on mielenkiintoista nähdä millaiseen säädöshankkeeseen mahdollisesti johtaa hallitusohjelman kirjaus

”Selvitetään oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteita muun muassa kuluriskin alentamiseksi. Selvitetään oikeusavun tulorajojen nostamista, keskituloisten oikeusapua ja oikeusturvavakuutusten sääntelyä.”

Toivon, että näihin hankkeisiin löytyy riittävästi aikaa ja resursseja, jotta valmistelutyössä olisi mahdollista saada konkreettisia ehdotuksia oikeusturvan toteutumisen parantamiseksi.

EU-puheenjohtajuuskaudesta ja koronatilanteesta huolimatta oikeuspolitiikassa on siis jo jonkin verran tapahtunut kuluvan vuoden aikana ja paljon asioita on liikkeellä. Toivon, että oikeusministeriön valmistelijat ehtivät meidän muiden tapaan levätä kesällä, jotta tärkeät lainsäädäntöhankkeet saadaan eteenpäin syksystä alkaen. Tässä vaiheessa voi todeta, että hallitus on saanut oikeuspolitiikassa työn hyvin käyntiin, toivottavasti valmistelutyöhön löytyy riittävästi aikaa ja resursseja, jotta mm. oikeusturvan toteutumisen parantamiseen pyrkiviä hankkeita saadaan eteenpäin.

Tämä blogi hiljenee nyt heinäkuun ajaksi ja palaa jälleen elokuussa ajankohtaisten asianajoalan kysymyksiin. Toivotan puolestani kaikille hyvää kesää!

Lauri Koskentausta

Suomen Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi