12.10.2020

Ajatuksia Asianajajaliiton perustehtävästä

Asianajajaliiton hallitus kokoontui elokuussa vuotuisen strategiaseminaarin merkeissä. Seminaari oli tällä kertaa tavanomaista ”strategisempi”, kun yhtenä seminaarin aiheista oli Asianajajaliiton perustehtävä. Tässä blogikirjoituksessa pyrin kuvaamaan, miten itse ymmärrän liiton perustehtävän. Perustehtävän ymmärtäminen on tärkeää, jotta Asianajajaliitto pystyy kohdentamaan rajalliset resurssinsa asianajajakunnan tärkeimpinä pitämiin asioihin.

Kun Asianajajaliiton perustehtävää määritetään, on ensin syytä kysyä, mikä on asianajajakunnan perustehtävä. Tämän kysymyksen voi kääntää muotoon ”miksi asianajajakunta on olemassa” tai ”mihin asianajajia tarvitaan”. 

Oikeusvaltion ytimessä ovat riippumattomat tuomioistuimet. Tuomari käyttää tuomiovaltaa itsenäisesti ja tässä toiminnassa häntä sitoo vain laki. Riippumattomat tuomioistuimet eivät pysty uskottavasti täyttämään niille kuuluvaa tehtäväänsä ilman riippumatonta asianajajakuntaa. Riippumaton asianajajakunta on oikeusvaltion peruspilari ja eräänlainen riippumattomien tuomioistuinten takuumies. Ilman riippumatonta asianajajakuntaa Suomesta ei voida puhua oikeusvaltiona. Asianajajakunta muodostuu riippumattomista asianajajista, jotka ovat velvollisia noudattamaan lakia ja hyvää asianajajatapaa. Asianajajan on tehtävää hoitaessaan oltava riippumaton sellaisista ulkopuolisista vaikutteista, jotka voivat haitata asianajajan kykyä täysipainoisesti valvoa asiakkaansa etua. 

Asianajajan tehtävät eivät rajoitu lainkäyttöön. Asianajajilla on tärkeä rooli oikeudellisissa asioissa myös tuomioistuinten ulkopuolella lukuisissa eri tehtävissä. Asianajajat neuvovat ja opastavat kansalaisia heitä koskevissa oikeudellisissa asioissa. Näillä palvelutehtävillä on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys myös perusoikeuksien turvaamisen näkökulmasta. Perusoikeuksien suojan piiriin on tällöin syytä muistaa lukea myös omaisuudensuojan periaate ja access to justice -periaate. 

Asianajajaliiton perustehtävä on tukea asianajajakuntaa ja yksittäisiä asianajajia siinä, että nämä voivat täyttää niille kuuluvan yhteiskunnallisen tehtävänsä. Tämä perustehtävä muodostaa puitteet sille, miten liiton on täytettävä asianajajalaissa ja liiton säännöissä sille tarkemmin määriteltyjä yksittäisiä tehtäviä. Keskeisimpänä yksittäisenä tehtävänä on pidettävä sitä, että Asianajajaliitto päättää siitä, kuka on oikeutettu olemaan asianajaja. Tätä tehtävää toteuttavat valvontalautakunta ja liiton hallitus. Tämän lisäksi Asianajajaliitolla on erinäisiä muita laissa ja säännöissä määrättyjä tehtäviä. 

Kun Asianajajaliiton perustehtävä on tukea asianajajakuntaa ja yksittäisiä asianajajia näiden yhteiskunnallisessa tehtävässä, on syytä kiinnittää huomiota myös rajauksiin. Asianajajaliiton ei tule alistua minkään yksittäisen intressipiirin asiamieheksi tai etujärjestöksi, ellei poliittisena aatteena pidetä oikeusvaltiota ja yksilönvapautta suhteessa julkiseen valtaan. Asianajajaliitto ei myöskään ole työnantajaliitto tai työntekijäliitto.

Asianajajaliiton ei ole tarpeen julistaa, eikä sen ole syytä julistaa, että se ei ole etujärjestö. Asianajajaliitto on perustehtävänsä mukaisesti keskeisten oikeusvaltion periaatteiden ja riippumattoman asianajajakunnan etujärjestö. Asianajajaliiton on käytettävää asemaansa näiden asioiden edistämiseksi, mutta ei yksittäisten yhteiskunnallisten intressitahojen eduksi tai haitaksi.

Edellä lausutun mukaisesti Asianajajaliiton oikeudellinen asema on kaksijakoinen. Asianajajaliitto on oikeudellisesti toisaalta yksityinen toimija, mutta toisaalta myös vahvasti julkinen toimija. Itse koen, että Asianajajaliitto on viime kädessä kansalaisyhteiskuntaan kuuluvan itsenäisen ja riippumattoman asianajajakunnan muodostama, muusta julkisesta vallasta riippumaton instituutio. Tämän fundamentaalisen roolinsa suojaksi Asianajajaliiton asema on turvattu laissa. Toivottavasti tulevaisuudessa asianajajakunnan ja Asianajajaliiton asema turvataan myös perustuslailla. Sen seikan, että Asianajajaliiton asema on turvattu laissa, ei saa antaa sumentaa käsitystämme siitä, mikä on Asianajajaliiton perustehtävä.  

Kirjoittaja

Juha Ryynänen

Asianajaja, Asianajajaliiton hallituksen jäsen ja IT-valiokunnan puheenjohtaja

1
Jätä kommentti

1 Kommenttiketjut
0 Thread replies
0 Seuraajat
 
Most reacted comment
Suosituin kommenttiketju
1 Kommentoijat
  Tilaa  
uusin vanhin most voted
Ilmoita
Paavo Harunen

Kauniita sanoja valitettavasti utopiaa
Oikeasti he ovat rahanahneita, raha ja hyvä hyvä juristi veli/sisko ohjaa toimintaa. Sovitaan päämiestä kuulematta vastapuolen ja istuntoa pitävän tuomarin kanssa miten toimitaan.
Tämä väittämä on tosi ?!!! käräjätuomarin omatunto alkoi kolkuttamaan vuosia tekemänsä oikeusmurhan jälkeen. tuomari kertoi ettei halunnut ymmärtää syytetyn vahingoksi miten eroaa debet ja kredit, kuunteli vastapuolta ja hänen avustajaansa kun sattuivat olemaan harrastustoiminnan kautta ystäviä. No lopputulos oli oikeusmurha ja muutaman miljoonan vääryys jossa suurin häviäjä oli yhteiskunta.