Lääkäri saattoi perustaa pakkohoitopäätöksen muun henkilökunnan viikonlopun aikana tekemiin havaintoihin
11.6.2024 | OikeusuutisetKHO:2024:85 Mielenterveysasia – Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito – Hoitoon määrääminen – Tarkkailuun ottaminen – Tarkkailun jatkaminen – Edellytys lääkärien henkilökohtaisesta tapaamisesta potilaan kanssa tarkkailuaikana
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan Auroran sairaalan apulaisylilääkäri oli 23.5.2023 tekemällään päätöksellä määrännyt A:n mielenterveyslain 8 §:n ja 11 §:n nojalla tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon.
A oli otettu sairaalassa tarkkailtavaksi 19.5.2023 ja tarkkailulausunto hänestä oli annettu 23.5.2023. Tarkkailuaikana lääkärit eivät olleet tavanneet A:ta henkilökohtaisesti viikonlopun 20.5.–21.5.2023 aikana, vaan lääkärien mainittuina päivinä tekemät kirjaukset tarkkailun jatkamisesta olivat perustuneet muun hoitohenkilökunnan tekemiin havaintoihin A:n terveydentilasta. Muutoksenhakijana olleen sairaalan ylilääkärin mukaan kysymys oli sairaalan tavanomaisesta käytännöstä, jossa sairaalan moniammatillinen työryhmä oli vastannut viikonlopun aikana A:n suorasta tapaamisesta ja kirjannut tapaamisista kliinisen arvionsa potilaskertomukseen, mihin psykiatrian erikoislääkäri oli oman päätöksensä tarkkailujakson jatkamisesta kokonaisarviossaan perustanut.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n tarkkailuun ottamisessa ja tarkkailun jatkamisessa ei ollut tapahtunut hallinto-oikeuden toteamaa menettelyvirhettä, vaikka mainittuina kahtena päivänä tapahtuneet lääkärien kirjaukset tarkkailun jatkamisesta eivät olleet perustuneet lääkärien henkilökohtaiseen tapaamiseen A:n kanssa vaan muun hoitohenkilökunnan tekemiin havaintoihin A:n terveydentilasta ja niiden kirjaamiseen potilaskertomukseen. Hallinto-oikeuden päätös, jolla apulaisylilääkärin tekemä hoitoonmääräämispäätös oli kumottu, kumottiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein.