Raskaan liikenteen päästöjä oli tullut tarkastella osana louhintatoiminnan ympäristölupaharkintaa
22.3.2024 | OikeusuutisetKHO:2024:39 Ympäristölupa – Kallion louhinta ja murskaus – Murskeen kuljetus – Liikenne – Melu – Kohtuuton rasitus – Lupaharkinta – Lupamääräysten asettaminen
Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko louhinta- ja murskaustoimintaan liittyvän kuljetusliikenteen päästöt tullut ottaa huomioon osana toiminnan ympäristölupaharkintaa ja oliko lupahakemus voitu hylätä sillä perusteella, että lupaharkinnassa ei ollut voitu varmistua siitä, että liikenteestä ei aiheutunut kohtuutonta rasitusta lähimmälle asutukselle.
Kyseessä olevaan toimintaan kuului välttämättömänä osana murskeen kuljetuksen edellyttämä liikenne teillä, joilla raskasta liikennettä oli ennestään vähän. Toiminta-alueelle vievän metsäautotien risteyskohdan läheisyyteen sijoittuvien asuinkiinteistöjen sijainti huomioon ottaen suhteellisen pientäkin raskaiden ajoneuvojen määrän päivittäistä lisäystä voitiin pitää alueen melutason kannalta merkittävänä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että raskas liikenne määritti kyseessä olevassa tapauksessa suurelta osin melutason teiden lähialueella, ja siitä saattoi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Näin ollen liikenteen päästöjä oli tullut tarkastella osana toiminnan ympäristölupaharkintaa.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että toimintaan liittyvän liikenteen melu- ja tärinähaittoja oli mahdollista ehkäistä ja vähentää muun ohella toiminta-aikoja ja -ajankohtia koskevin lupamääräyksin. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että saadun selvityksen perusteella arvioituna ei ollut pidettävä poissuljettuna, että lupamääräyksin voitiin estää se, että toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuisi kyseessä olevalla sijoituspaikalla luvan myöntämisen esteenä olevaa kohtuutonta rasitusta.
Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja valvontajaoston päätökset ja palautti asian valvontajaostolle uudelleen käsiteltäväksi.