KKO täysistunnossa: Kun pakkokeinolaissa ei ole ylitörkeitä rikoksia koskevan vangitsemisen edellytykseksi asetettu karttamis-, sotkemis- tai jatkamisvaaraa, ei sääntely ole yhteensopiva perustuslain kanssa

KKO:2024:20 Pakkokeino – Vangitseminen – Vangittuna pitäminen – Perustuslaki – Perusoikeudet – Perustuslain etusija – Euroopan ihmisoikeussopimus

A oli määrätty pakkokeinolain 2 luvun 11 §:n 1 momentin ja 5 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla pidettäväksi edelleen vangittuna, koska häntä epäiltiin todennäköisin syin rikoksesta, josta ei ollut säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta.

Korkein oikeus katsoi, että A:n määrääminen pidettäväksi vangittuna pelkästään epäillyn rikoksen vakavuuden perusteella oli perustuslain 106 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain 7 §:n kanssa, kun sitä tulkittiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklaa koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaisesti. (Ään.)

KKO:2024:20