EOA: Poliisille huomautus puutteellisesta esitutkinnasta – tutkinta raiskauksesta lopetettu ilman kuulusteluja

Kantelija arvosteli Helsingin poliisilaitoksen menettelyä. Kantelijan tekemän sähköisen rikosilmoituksen perusteella oli kirjattu ilmoitus raiskauksesta. Tutkija oli soittanut kantelijalle, joka oli antanut lisätietoja tapahtumista puhelimitse. Hänelle ei kuitenkaan ollut varattu tilaisuutta tarkistaa, mitä hänen kertomakseen oli kirjattu. Sen jälkeen kun myös epäiltyä oli puhelimitse kuultu, tutkinnanjohtaja päätti esitutkinnan, koska hänen mukaansa raiskauksen tunnusmerkistö ei täyttynyt eikä asiassa ollut tapahtunut rikosta. Kantelijalle oli jäänyt epäselväksi, milloin asia oli siirtynyt esiselvityksestä esitutkintaan. Hän arvosteli sitä, ettei asianosaisten kertomuksia ollut hankittu esitutkintalain mukaisilla kuulusteluilla, eikä hänelle annettu oikeutta käyttää avustajaa. Kantelijan kertoma oli kirjattu osittain väärin ja päätöstä oli perusteltu näillä virheellisillä kirjauksilla. Tulkinta siitä, täyttyykö raiskauksen tunnusmerkistö, kuuluu syyttäjälle eikä poliisille.

EOA Jääskeläinen:

Rikosylikonstaapeli B:n selvityksestä ilmenee hänen katsoneen, että esitutkinta asiassa oli aloitettu. Hän on siten itse katsonut toimittaneensa asiassa esitutkintaa – ei siis vasta alustavaa  selvitystä. Näin ollen lähtökohtana heidän menettelynsä arvioinnissa on se, että asiassa oli aloitettu esitutkinta, joka oli sitten asianosaisten vapaamuotoisten puhelinkuulemisten jälkeen päätetty saattamatta asiaa syyttäjän käsiteltäväksi.

Rikosylikonstaapeli B on katsonut, että kun kantelijan tekemästä sähköisestä rikosilmoituksesta oli kirjattu ilmoituksen vastaanottajan toimesta suoraan rikosilmoitus, seksuaalirikostutkinnassa ei ollut pystytty tekemään arviota siitä, onko asiassa syytä epäillä rikosta, kun esitutkinta oli käynnistetty jo ilmoituksen kirjaamisvaiheessa. Totean, että tämä käsitys ei ole perusteltu. Ilmoituksen kirjaajan ratkaisu kirjata asiassa joko S- tai R-ilmoitus on korkeintaan kirjaajan alustava arvio asian laadusta, eikä se ole ratkaisu siitä, onko asiassa syytä epäillä rikosta.

Korostan, että nimenomaan tutkinnanjohtaja päättää ETL 3 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta. Tässäkin tapauksessa tutkinnanjohtajalla oli tämä toimivalta käytössään.

Jotta esitutkinta voidaan esitutkintalain 10 luvun 2 §:n 2 momentin perusteella lopettaa, tulee esitutkinnassa kertyä selvitystä nimenomaan siitä, ettei rikosta ole tehty. Tämä edellyttää riittävän
perusteellisen esitutkinnan toimittamista, muun muassa asianosaisten ja mahdollisten todistajien kuulustelemista. – – –

Katson, että kantelijan asiassa toimitettu esitutkinta on tutkittavan rikoksen laatuun nähden (raiskaus) ollut aivan liian suppea. Asianomistajan ja epäillyn puhuttelut on tehty puhelimitse.
Jää epäselväksi, miksi asianosaisia ei epäillyn rikoksen vakavuudesta huolimatta ole kuulusteltu. Kuulustelut ovat usein esitutkinnassa hyvin keskeisessä roolissa. Puhutteluilla ja kuulusteluilla on myös selvä ero. Kuulustelusta on esimerkiksi laadittava pöytäkirja, joka on annettava kuulustellun tarkastettavaksi (ETL 9 luku 1 ja 2 §). – – –

Totean jäävän epäselväksi, mitä B on tarkkaan ottaen asianomistajalle ennen puhutusta kertonut. Jälkikäteen on myös mahdotonta arvioida, kuinka tarkasti B:n tekemät kirjaukset vastaavat
sitä, mitä asianosaiset ovat puhelimessa kertoneet. – – –

Pidän kantelijan oikeusturvan kannalta vakavana puutteena sitä, että epäillyn raiskausrikoksen eli vakavan rikosepäilyn esitutkinnassa on pelkkien vapaamuotoisten puhelimitse tehtyjen puhuttelujen – joita ei kuulustelujen tapaan ole määrämuotoisesti kirjattu ja tarkastettu – perusteella tehty arvio, ettei varsin tulkinnanvarainen rikostunnusmerkistö täyty ja että olisi selvin-nyt, että rikosta ei ole tapahtunut. Tämä menettely on käytännössä myös tarkoittanut sitä, että kantelija ei ole voinut käyttää esitutkinnassa avustajaa. Korostan, että ETL:n mukaan esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan.

EOAK/6877/2023