KKO: Aikuisen lapsen adoptiossa biologista vanhempaa on kuultava, mutta hänellä ei ole muutoksenhakuoikeutta

KKO:2024:18 Adoptio – Muutoksenhaku – Muutoksenhakuoikeus – Asiavaltuus – Perustuslaki – Perusoikeudet – Euroopan ihmisoikeussopimus – Yksityiselämän suoja

A:n biologinen lapsi C oli noin neljän vuoden iästä alkaen asunut tätinsä B:n luona aina siihen saakka, kunnes oli noin 23-vuotiaana muuttanut asumaan itsenäisesti. A oli toiminut C:n huoltajana ja B tämän oheishuoltajana sen jälkeen, kun C oli muuttanut asumaan B:n luokse. A:n ja C:n välinen yhteydenpito oli muuton jälkeenkin ollut säännöllistä.

Korkein oikeus katsoi, että adoption vahvistaminen B:n ja C:n välille käsillä olevissa olosuhteissa merkitsi puuttumista A:n yksityiselämään ja että A:lla oli sen vuoksi ollut oikeus tulla kuulluksi adoption vahvistamista koskevassa asiassa ja esittää siinä selvitystä adoption edellytyksistä. A:lla ei kuitenkaan adoptiolain 56 §:n nojalla tai perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden nojalla ollut oikeutta hakea muutosta asiassa.

Varattuaan asianosaisille tilaisuuden ilmaista käsityksensä neuvoa-antavan lausunnon pyytämisestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta sekä lausuntopyynnön sisällöstä Korkein oikeus pyysi päätöksellään 3.10.2022 nro 1484 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 16. lisäpöytäkirjan mukaista neuvoa-antavaa lausuntoa ihmisoikeustuomioistuimelta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi neuvoa-antavan lausunnon asiassa 13.4.2023. – – –

27. Korkein oikeus on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen aikaisempaan oikeuskäytäntöön viitaten katsonut olevan tulkinnanvaraista, millainen painoarvo biologisen vanhemman yksityiselämän suojalle tulisi antaa täysi-ikäisen lapsen adoption yhteydessä ja minkälaisia vaatimuksia ihmisoikeussopimuksessa turvatut oikeudet asettavat adoptiota koskevalle oikeudenkäyntimenettelylle. Tämän vuoksi Korkein oikeus on pyytänyt ihmisoikeustuomioistuimelta Euroopan ihmisoikeussopimuksen 16. lisäpöytäkirjan mukaista neuvoa-antavaa lausuntoa ja esittänyt lausuntopyynnössään seuraavat kysymykset:

1. 1. 1. Onko ihmisoikeussopimusta tulkittava siten, että täysi-ikäisen lapsen adoption vahvistamista koskeva oikeudenkäynti ylipäänsä ja erityisesti käsillä olevan tapauksen olosuhteissa kuuluu tämän biologisen vanhemman ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitetun suojan piiriin?
      2. Mikäli vastaus edellä esitettyyn kysymykseen on myöntävä, onko ihmisoikeussopimuksen 6 ja 8 artikloja tulkittava siten, että täysi-ikäisen lapsen biologista vanhempaa on kaikissa tapauksissa tai erityisesti tämän tapauksen olosuhteissa kuultava adoption vahvistamista koskevassa oikeudenkäynnissä?
      3. Mikäli vastaus edellä esitettyihin kysymyksiin on myöntävä, onko ihmisoikeussopimuksen 6 ja 8 artikloja tulkittava siten, että biologiselle vanhemmalle on annettava asianosaisen asema asiassa ja että biologisella vanhemmalla tulee olla oikeus saattaa adoption vahvistamista koskeva päätös muutoksenhaun keinoin ylemmän tuomioistuimen tutkittavaksi?

Ihmisoikeustuomioistuimen neuvoa-antava lausunto 13.4.2023

28. Ihmisoikeustuomioistuin on neuvoa-antavassa lausunnossaan (kohdat 55, 56 ja 58) todennut, että täysi-ikäisen lapsen adoption vahvistamista koskeva asia koskee biologisen vanhemman yksityiselämää ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Täysi-ikäisen lapsen adoptiota koskeva oikeudenkäynti koskettaa kuitenkin ensisijaisesti adoptionhakijan ja adoptoitavan yksityisautonomiaa ja yksityiselämää. Vaikka biologisen vanhemman oikeutta yksityiselämään tulee kunnioittaa, tätä oikeutta rajoittaa adoptionhakijan ja adoptoitavan oikeus yksityisautonomiaan ja yksityiselämään. Tämän vuoksi alaikäisen adoptiota koskevalla ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä on hyvin rajallinen merkitys käsillä olevaa asiaa arvioitaessa.
29. Ihmisoikeustuomioistuin on edelleen todennut (kohdat 57 ja 62), että ihmisoikeussopimuksen 8 artikla ei itsessään sisällä prosessuaalisia vaatimuksia. Kuitenkin henkilöllä, jonka mainitussa artiklassa turvattuja intressejä asia koskettaa, tulee olla oikeus osallistua päätöksentekoprosessiin siinä määrin, että mainitut intressit tulevat riittävässä määrin turvatuiksi. Se, millä konkreettisilla keinoilla 8 artiklassa turvattujen oikeuksien kunnioittaminen turvataan, on jokaisen sopimusvaltion harkintavallassa. Henkilöllä, jonka yksityiselämää asia koskettaa, tulee kuitenkin olla oikeus tulla kuulluksi ja hänen esittämänsä seikat tulee ottaa huomioon päätöksenteossa siinä määrin kuin ne ovat asian kannalta relevantteja. Ihmisoikeussopimuksen 8 artikla ei kuitenkaan edellytä asianosaisaseman taikka muutoksenhakuoikeuden antamista.
30. Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan osalta ihmisoikeustuomioistuin on todennut (kohdat 64 ja 66), että artikla tulee siviiliasiassa sovellettavaksi vain, jos käsillä oleva riita koskee sellaista oikeutta, joka 6 artiklaan vetoavalla vähintäänkin harkinnanvaraisesti on kansallisen lain nojalla. Tässä tapauksessa biologinen äiti vetoaa oikeuteensa saada omat intressinsä täysi-ikäisen lapsen adoptiota koskevassa kansallisessa oikeudenkäynnissä punnituksi ja oikeuteensa hakea muutosta, jos punninnan lopputulos on hänelle vastainen. Kansallisen tuomioistuimen tehtävä on arvioida se, sisältyykö tällainen oikeus kansalliseen lakiin. Mikäli kansallinen tuomioistuin katsoo, ettei biologisen vanhemman väittämää oikeutta sisälly kansalliseen lakiin edes harkinnanvaraisena, ihmisoikeussopimuksen 6 artikla ei biologisen vanhemman osalta sovellu asiaan lainkaan.

KKO:2024:18