KHO edellytti selvittämään toimia rikastamon vesikierron saattamiseksi pääosin suljetuksi – korvausten osalta edellytti selvitystä mahdollisesta pilaantumisesta
22.1.2024 | OikeusuutisetKHO:2024:6 Ympäristölupa – Rikastamo – Toiminnan olennainen muuttaminen – Kaivannaisjätteen jätealue – Suljettu vesikierto – Suotovesi – Jätevesien johtaminen vesistöön – Pintavesi- ja pohjavesivaikutukset – Pitkäaikaisvaikutukset – Varovaisuusperiaate – Korvaukset vesistön pilaantumisesta
Malmin rikastusta harjoittavalle toiminnanharjoittajalle oli myönnetty ympäristölupa toiminnan olennaiseen muuttamiseen, jolla muun ohella lisättiin huomattavasti rikastamon tuotantoa. Toiminnan vaikutusalueella kiinteistöt omistavien A:n ja B:n korvausvaatimukset vesistön pilaantumisesta oli samalla hylätty.
Asiassa oli ratkaistavana, oliko toiminnan olennaiselle muuttamiselle ollut edellytykset myöntää ympäristölupa. Lisäksi oli ratkaistavana, oliko korvausvaatimusten hylkäämiselle lainmukaiset perusteet.
Rikastamotoiminnan aiempi, lainvoimainen ympäristölupa oli myönnetty siten, että toiminta perustui pääasiallisesti suljettuun vesikiertoon. Tästä huolimatta rikastamotoiminnasta oli johdettu toistuvasti ympäristöön jätevesipäästöjä muutoinkin kuin vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Päästöt olivat näkyneet metalli- ja sulfaattikuormituksena vastaanottavissa vesistöissä.
Toiminnanharjoittaja oli lupahakemuksessaan esittänyt useita rikastamoalueen vesienhallintaa sekä jätevesien käsittelyä ja johtamista parantavia toimenpiteitä, joilla vähennettiin muun muassa jätevesien juoksutustarvetta vesistöön. Esitetyillä toimenpiteillä toiminta-alueella ei päästy kuitenkaan suljettuun vesikiertoon, vaan jätevesiä johdettiin edelleen vesistöön runsasvetisinä kausina.
Haettaessa näissä oloissa ympäristölupaa toiminnan olennaiseen muuttamiseen siten, että tuotantomäärä kasvoi huomattavasti aiempaan lupaan nähden, oli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan lähtökohtana pidettävä sitä, että toiminnassa kyettiin tosiasiallisesti noudattamaan pääasiallisesti suljettua vesikiertoa.
Kun aiemmin lähinnä poikkeuksellisiin tilanteisiin tarkoitetut jätevesien ylijuoksutuspaikat oli toiminnan olennaista muuttamista koskevassa lupapäätöksessä muutettu säännönmukaisemmiksi jätevesien purkupaikoiksi, asetti tämä vaatimuksia myös jätevesien tehokkaammalle käsittelylle. Tämän vuoksi ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus edellytti luvansaajan selvittämään edelleen toimia rikastamon vesikierron saattamiseksi pääosin suljetuksi, selvittämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia keinoja rikastushiekka-altaan suotovesien vähentämiseksi ja nikkelikuormituksen vähentämiseksi, lisäämään vesistö- ja kuormitustarkkailua ylivirtaamakausien aikana, lisäämään pinta- ja pohjavesien säännöllisiä tarkkailupisteitä sekä esittämään ajantasaisen kaivoksen sulkemissuunnitelman.
Rikastamon pitkäaikaisesta toiminnasta saattoi myös aiheutua sellaista vesistön pilaantumista, joka heikensi A:n ja B:n kiinteistöjen vesistösidonnaisen virkistys- ja muun käytön mahdollisuuksia. Kun pilaantumista ei ollut aikaisemmin riittävästi selvitetty, korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja lupaviranomaisen päätökset korvausratkaisujen osalta, velvoitti toiminnanharjoittajan tekemään selvityksen mahdollisesta pilaantumisesta ja palautti asian lupaviranomaiselle korvausten osalta erikseen ratkaistavaksi.