KKO:n ennakkopäätös asianosaisten kuulemisesta turvaamistoimesta päätettäessä – Markkinaoikeuden menettely virheellinen
21.9.2023 | OikeusuutisetKKO:2023:61 Turvaamistoimi – Patentti – Oikeudenkäyntimenettely – Asianosaisen kuuleminen
Kysymys siitä, oliko kuulemisperiaate toteutunut asianmukaisesti eurooppapatenttiin perustuvaa turvaamistoimihakemusta markkinaoikeudessa käsiteltäessä.
6. Kuulemisperiaatetta on noudatettava myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaista turvaamistoimiasiaa käsiteltäessä. Poikkeuksena tästä on luvun 5 §:n 2 momentin säännös, joka oikeuttaa antamaan väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen vastapuolta kuulematta, jos turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaarantua. Turvaamistoimiasian kiireellisyys ei muutoin oikeuta poikkeamaan kuulemisperiaatteesta, mutta se saattaa edellyttää asianosaisten kuulemiselta hyvinkin nopeaa aikataulua. Turvaamistoimiasiaa voidaan tuomioistuimen harkinnan mukaan käsitellä myös tätä varten pidettävässä suullisessa istunnossa, jossa asia voidaan käsitellä keskitetysti ja asianosaisilla on välittömästi mahdollisuus lausua käsityksensä kaikesta vastapuoltensa esittämästä.
7. Kuten Korkein oikeus on oikeuskäytännössään todennut, tuomioistuimen on huolehdittava kuulemisperiaatteen toteutumisesta viran puolesta (KKO 2016:14, kohta 42). Kuulemisperiaatteen tehokkaan toteutumisen kannalta on tärkeää, ettei asianosainen jää epätietoiseksi siitä, mitä toimenpiteitä häneltä odotetaan. Asianosainen voi perustellusti odottaa saavansa toimintamahdollisuuksistaan selvän ohjauksen tuomioistuimelta (ks. KKO 2014:83, kohta 13).
14. Turvaamistoimiasioiden kiireellisyys ja tehokas summaarinen käsittely edellyttävät lähtökohtaisesti, että vastapuoli esittää mitättömyysväitteensä kaikki perusteet heti hakemukseen antamassaan vastauksessa. Mikäli vastauksessa esitetty ei riitä pätevyysolettaman murtamiseen, turvaamistoimihakemus on tämän jälkeen yleensä ratkaistava siitä lähtökohdasta, että hakemuksen perusteena vedottu yksinoikeus on pätevä. Mikäli vastauksessa sen sijaan on esitetty siinä määrin merkityksellisiä seikkoja, että ne saattavat johtaa turvaamistoimihakemuksen hylkäämiseen, asian käsittelyä on kuulemisperiaatteen toteuttamiseksi vielä jatkettava näiden seikkojen osalta. Lisäkuuleminen voi tapahtua tuomioistuimen harkinnan mukaan joko kirjallisesti tai suullisessa istunnossa. Jos kuulemista jatketaan kirjallisesti, lausumapyynnössä on yksilöitävä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava (ks. oikeudenkäymiskaaren 5 luku 15 a §).
17. A Oy on saanut B Oy:n lausuman tiedoksi, mutta markkinaoikeus ei ole varannut sille tilaisuutta tulla kuulluksi tässä lausumassa esitetyistä seikoista. Kun markkinaoikeus on pitänyt lausumassa esitettyjä yksilöityjä väitteitä asian ratkaisun kannalta olennaisina ja niiden perusteella hylännyt turvaamistoimihakemuksen, markkinaoikeuden olisi pitänyt kuulla A Oy:tä näiden seikkojen johdosta ennen asian ratkaisemista. Edellä kohdassa 7 todetuista kuulemisperiaatteen toteuttamisen lähtökohdista johtuen ei voida edellyttää, että A Oy:n olisi tullut saatuaan B Oy:n lausuman tiedoksi itse ilmoittaa markkinaoikeudelle haluavansa vielä lausua sen johdosta. Kun lisäksi A Oy:lle myönnettyyn patenttiin on edellä kohdassa 11 todetun mukaisesti liittynyt varsin vahva pätevyysolettama, A Oy on voinut perustellusti olettaa, että markkinaoikeus varaa sille tilaisuuden tulla kuulluksi, jos se pitää B Oy:n lausumassa esitettyjä yksilöityjä väitteitä asian ratkaisuun vaikuttavina.
18. Edellä esitetyin perustein Korkein oikeus katsoo, että markkinaoikeuden ei olisi tullut hylätä A Oy:n turvaamistoimihakemusta B Oy:n lausumassa esitettyjen seikkojen perusteella kuulematta niistä A Oy:tä. Markkinaoikeus on menetellyt tältä osin virheellisesti.