AOA:n ratkaisu Follo-sovittelun asiantuntija-avustajan esteellisyydestä

Kantelija arvosteli sosiaalityöntekijä B:tä myös sen vuoksi, että tämä oli osallistunut asiantuntija-avustajana kantelijan ja hänen entisen puolisonsa väliseen tuomioistuinsovitteluun, joka koski lasten tapaamisoikeutta ja elatusapua. Kantelijan mielestä asiantuntija-avustaja toisti samoja näkemyksiä kuin käsitellessään vanhempien ja lasten asiaa lastensuojelussa. Kantelijan mielestä nuo näkemykset olivat vääriä ja puolueellisia.

Apulaisoikeusasiamies Sarja:

Käsitykseni mukaan monet edellä esittämistäni näkökohdista puoltavat sinänsä johtopäätöstä, jonka mukaan asiantuntija-avustajan aiemmalla tehtävällä sosiaalityöntekijänä kantelijan, hänen entisen puolisonsa ja lastensa lastensuojeluasiassa oli sekä asiallisesti että ajallisesti niin läheinen yhteys edellä tarkoitettuun tuomioistuinsovitteluun, että asiantuntija-avustajalla on objektiivisesti arvioiden voitu mielestäni perustellusti katsoa olleen sellaisessa asemassa, jossa hänelle oli voinut syntyä ennakkoasenne. Kuten edellä on todettu, pelkästään se, että ennakkoasenteen syntyminen on ollut objektiivisesti arvioiden mahdollista,on voinut muodostaa perusteen esteellisyydelle.
Se seikka, että kysymys on ollut tuomioistuinsovittelusta, tuo asian arviointiin kuitenkin kiistatta myös näkökohtia, jotka liittyvät sovittelulle ominaiseen joustavuuteen. Sovittelussa on erityistapauksessa katsottu olevan mahdollista antaa esteellisyyden arvioimisessa merkitystä sovittelun vapaaehtoisuudelle ja sille, että osapuolet voivat halutessaan keskeyttää sovittelun. Toisaalta osapuolten subjektiiviselle luottamukselle on voitu antaa tavanomaista korostetumpi merkitys. Olen arvioinut tuomioistuinsovittelun erityisyyden merkitystä esteellisyydelle edellä kohdassa 3.6. Totean edellä olevan valossa, että näyttäisi olevan mahdollista, että arvioinnissa päädytään myös muunlaisiin näkemyksiin kuin ne, joihin olen itse päätynyt.
Totean edelleen, että esteellisyyttä koskevat säännökset ovat luonteeltaan avoimia ja sisältävät oikeudellisia periaatteita, jotka ovat yksittäistapauksessa tulkinnanvaraisia. Vaikka tuomarin esteellisyydestä on olemassa ihmisoikeustuomioistuimen, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, ne eivät välttämättä ohjaa tulkintaa niin tarkasti, ettei erilaisille tulkinnoille jäisi tilaa etenkin, kun otetaan huomioon tuomioistuinsovittelun luonne ja sille ominaiset piirteet.

– – –

Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen katson, ettei asiassa ole voitu ainakaan yksiselitteisesti osoittaa, että kantelijan tuomioistuinsovitteluun osallistunut asiantuntija-avustaja olisi ollut esteellinen. Asiassa ei näin ollen ole menetelty toimenpiteitäni edellyttävällä tavalla lainvastaisesti tai velvollisuuksia laiminlyöden.
Asiassa olisi kuitenkin käsitykseni mukaan voitu perustellusti tulla esteellisyyden osalta myös toiseen tulokseen, kun otetaan huomioon perustuslain 21 §:ssä tarkoitetun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet sekä niihin osana kuuluvat esteellisyyttä koskeva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö, jotka muodostavat osaltaan edellytykset tuomioistuimen riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle.
Totean vielä, että tuomarin esteellisyyttä koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulkinnasta erityisesti tuomioistuinsovittelun yhteydessä näyttäisi vallitsevan jossain määrin epäselvyyttä tuomioistuinsovittelun erityispiirteiden vuoksi.
Saatan tämän vuoksi päätökseni Tuomioistuinviraston tietoon, jotta se voisi harkintansa mukaan ottaa asiassa esittämäni arviot huomioon tuomioistuinlain 19 a luvun 2 §:n mukaisessa koulutustehtävässään tarvittaessa yhteistyössä Tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa.

EOAK/3590/2022