Saman keskussairaalan toinen lääkäri ei ole mielenterveyslaissa tarkoitettu “ulkopuolinen ja riippumaton” lääkäri
30.6.2023 | OikeusuutisetTurun HAO:Mielenterveysasia – Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito – Oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon jatkaminen – Alistus – Sairaalan ulkopuolinen lääkäri – potilaan oikeuksien suojaaminen – organisatorinen erillisyys – ulkopuolisen lääkärin riippumattomuus – ulkopuolisen lääkärin sidonnaisuus hoitavaan sairaalaan
Mielenterveyslain 12 a §:n 1 momentin mukaan sairaalan on järjestettävä tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle potilaalle tämän pyynnöstä mahdollisuus saada hoitavan sairaalan ulkopuolisen, riippumattoman lääkärin arvio ja lausunto hoidon tarpeesta ennen kuin hoidon jatkamisesta tehdään päätös.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen myöntämällä valvonta-ajalla oleva oikeuspsykiatrinen potilas oli hoidettavana yliopistollisen keskussairaalan psykiatrisella osastolla X. Päätöksen potilaan hoidon jatkamisesta oli tehnyt Psykoosien palvelualueella kyseisen psykiatrisen osaston kliinisestä toiminnasta vastaava osastonylilääkäri. Ennen päätöksen tekemistä potilaalle oli varattu tilaisuus saada ulkopuolisen lääkärin lausunto hoidon tarpeestaan. Lausunnon oli antanut samassa yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä ja samalla Psykoosien palvelualueella kuntoutustyöryhmän kliinisestä toiminnasta vastaava osastonylilääkäri. Kyseinen kuntoutusryhmä on lisäksi vastannut potilaan valvonta-ajasta. Sama esimies on vastannut palvelualueella sekä kuntoutustyöryhmän että osaston toiminnasta, eli alistetun päätöksen tehnyt osastonylilääkäri ja kuntoutustyöryhmän osastonylilääkäri ovat molemmat saman esimiehen alaisia.
Hallinto-oikeus totesi, että mahdollisuudella ulkopuolisen lääkärin arvioon ja lausuntoon päätettäessä potilaan hoidon jatkamisesta on tarkoitus vahvistaa ja suojata potilaan oikeuksia. Lisäksi mainitun säännöksen lähtökohtana on ulkopuolisen lääkärin organisatorinen erillisyys, niin ettei hänellä ole potilasta hoitavaan sairaalaan sellaista sidonnaisuutta, joka vaarantaisi hänen riippumattomuutensa lausunnon antajana. Laissa ei ole tarkemmin määritelty hoitavan sairaalaan käsitettä, eivätkä terveydenhoidon nykyiset palvelurakenteet vastaa aiemmin vallinneita olosuhteita. Säännöksen tarkoituksen vuoksi sitä, mitä tarkoitetaan ulkopuolisella ja riippumattomalla lääkärillä, on kuitenkin tulkittava suppeasti.
Hallinto-oikeus katsoi, että kuntoutustyöryhmän osastonylilääkärillä on ollut sellainen sidonnaisuus potilasta hoitavaan sairaalaan, joka on voinut vaarantaa hänen riippumattomuutensa lausunnon antajana.
Hallinto-oikeus jätti osastonylilääkärin päätöksen vahvistamatta menettelyvirheen vuoksi.