Saksan valtion määräämä maksamattoman arvonlisäveron korko oli Suomessa vähennyskelpoinen
31.3.2023 | OikeusuutisetKHO:2023:29 Elinkeinotulon verotus – Koron vähennyskelpoisuus – Sanktionluonteinen maksuseuraamus – Viivekorko – Saksan arvonlisäveron korko – Saksan vero- ja maksulain § 233 a
Saksan verohallinto oli vuonna 2016 katsonut, että eräisiin A Oy:tä koskeviin toimituksiin ei ollut voitu soveltaa kolmikantakaupan arvonlisäverokäsittelyä ja että yhtiön ja sen saksalaisen kauppakumppanin väliset veloitukset vuosilta 2010–2014 oli tullut muuttaa jälkikäteen arvonlisäverollisiksi. Tämän vuoksi Saksan verohallinto oli vuonna 2016 määrännyt A Oy:n maksettavaksi arvonlisäveron korkoja vuosilta 2010–2015 Saksan vero- ja maksulain (Abgabenordnung) 5. osan 2. luvun 1. alaluvun § 233 a:n nojalla.
Asiassa oli kysymys sanotun säännöksen nojalla maksuunpantujen korkojen vähennyskelpoisuudesta A Oy:n tuloverotuksessa.
Saksan perustuslakituomioistuin (Bundesverfassungsgericht) oli toista verovelvollista koskevassa tuomiossaan katsonut, ettei kyseisessä § 233 a:ssa tarkoitettu korko ollut luonteeltaan sanktio eikä pakote. Asiassa ei ollut aihetta arvioida esillä olevan koron luonnetta Saksan perustuslakituomioistuimen luonnehdinnasta poikkeavalla tavalla. Siten § 233 a:ssa tarkoitettu korko ei ollut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohdassa tarkoitettu sanktionluonteinen maksuseuraamus. Koron vähennyskelpoisuutta ei voitu evätä myöskään veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 10 §:n nojalla. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja toimitetun verotuksen sekä palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.