Rangaistusmääräyksen vastustamisasiaa ei voida käsitellä jos vastaaja tai asiamiehensä ei tule istuntoon – tuomarin olisi tullut huomauttaa asiasta
28.2.2023 | OikeusuutisetHelHO:2023:1 Rangaistusmääräys – Oikeudenkäyntimenettely – poissaolo oikeudesta vastaajana – kirjallinen menettely – Prosessinjohto
Rangaistusmääräysasian valittajan asiamies oli yhdeksän päivää ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä ilmoittanut sähköpostitse käräjäoikeudelle, etteivät hän tai päämies osallistu istuntokäsittelyyn. Hän oli pyytänyt ottamaan ennakkovastaukseksi otsikoimansa asiakirjan huomioon asiaa käsiteltäessä ja ratkaistaessa. Valittaja tai asiamies eivät olleet saapuneet käräjäoikeuden pääkäsittelyyn.
Hovioikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti ja laiminlyönyt prosessinjohtovelvollisuuttaan, kun se oli jättänyt valituksen osin sillensä ja ratkaissut asian osin pääkäsittelyä toimittamatta.
Sakkomenettelylain mukaisessa muutoksenhakuasiassa käräjäoikeuden on näin ollen lähtökohtaisesti jätettävä valitus pääkäsittelyn kohteena olevilta osin sillensä, jos valittaja jää pois pääkäsittelystä eikä pane sijaansa asiamiestä. Tällöin kysymystä siitä, voidaanko asia joiltain osin ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta, on arvioitava rikosoikeudenkäyntilain 5 a luvun säännösten pohjalta. Asiakirjojen perusteella rikosoikeudenkäyntilain 5 a luvun 1 §:ssä säädetyt kirjallisen menettelyn edellytykset eivät tässä asiassa ole täyttyneet. Sovellettavat menettelysäännökset eivät siten mahdollista sellaista A:n vetoamaa vaihtoehtoa, että pääkäsittelyssä siitä kokonaan pois jättäytyneen valittajan kanta selvitettäisiin kirjallisesta oikeudenkäyntiaineistosta ja että asiassa nimetty henkilötodistelu vastaanotettaisiin valittajan poissa ollessa. Tässä tapauksessa säännökset eivät myöskään ole mahdollistaneet asian ratkaisemista osittain pääkäsittelyä toimittamatta. Käräjäoikeus on sen vuoksi menetellyt tältä osin virheellisesti.
– – –
Tässä asiassa käräjäoikeuden tietoon on tullut hyvissä ajoin ennen pääkäsittelyä, että A:n asiamies on ollut asian lopputulokseen ratkaisevasti vaikuttavalla tavalla virheellisessä käsityksessä läsnäolovelvollisuudesta asian käsittelyssä. Käräjäoikeuden tiedossa on samoin ollut, että A:n tarkoituksena on ollut kiistää syyllisyytensä siihen tekoon, josta hänelle on annettu rangaistusmääräys. A:n ilmoittama menettely asian käsittelytavasta käräjäoikeudessa ei olisi voinut johtaa vaadittuun seuraamukseen eli syytteen hylkäämiseen. A:n tosiasiallisten prosessitoimien ja hänen edellä kuvatun tarkoituksensa välillä on siten ollut ilmeinen ristiriita. Vaikka lainoppineen avustajan voidaan edellä kuvatulla tavalla edellyttää olevan selvillä päämiehensä saaman kutsun ja sovellettavien läsnäolosäännösten sisällöstä, käräjäoikeudelta voidaan tällaisessa tilanteessa edellyttää, että se olisi kiinnittänyt huomiota A:n prosessitoimien ja hänen tarkoituksensa väliseen ristiriitaan. Käräjäoikeuden menettelyä on tältä osin pidettävä virheellisenä.