Puolet hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista on eri lakien mukaan käsiteltävä kiireellisinä
9.2.2023 | OikeusuutisetApulaisoikeusasiamies on hankkinut selvityksen hallinto-oikeuksien käsittelemien asioiden säätämisestä kiireelliseksi.
Kaikki hallinto-oikeudet yhdessä
− kiireellisten osuus saapuneista: 49 %
− kiireellisten osuus ratkaistuista: 51 %
− kiireellisten keskimääräinen käsittelyaika: 6,4 kk (2019: 6,9 kk)
− ei-kiireellisten keskimääräinen käsittelyaika: 11,4 kk (2019: 11,4 kk)
Kiireelliseksi säädettyjen asioiden osuus oli selvityksen mukaan vuonna 2020 suurin sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla (92 %) ja ulkomaalaisasioissa (32 %). Rakentamisen (12 %) ja ympäristön (13 %) asiaryhmissä kiireelliseksi säädettyjen asioiden osuus sitä vastoin oli suhteellisen alhainen. Liikenne- ja viestintäasioita ei yleensä ole säädetty kiireellisesti käsiteltäviksi. Veroasioista 18 prosenttia oli lakisääteisesti kiireellisiä.
AOA Pölönen: Edellä selostettujen selvitysten ja havaintojen perusteella totean seuraavaa:
Eri laeissa olevien hallinto-oikeuskäsittelyn kiireellisyyttä koskevien säännösten suuri määrä selittynee sillä, että muutoksenhakuprosessin säätäminen kiireelliseksi on eri ministeriöiden suorittamassa pistemäisessä lainvalmistelussa ilmeisesti vaikuttanut kunkin yksittäisen lain kohdalla ongelmattomalta. Koska tuomioistuinkäsittelyn joutuisuus on lähtökohtaisesti aina eduksi, on kiireellisyyssäännöksiin turvautuminen lainvalmistelussa sinänsä ymmärrettävää. Kun samaan lainsäädäntötekniseen ratkaisuun on eri hallinnonaloilla kuitenkin päädytty vuosien kuluessa yhä uudelleen ilman, että saatavilla olisi ollut tietoa kiireelliseksi säädettyjen asioiden kokonaismäärästä tai hallinto-oikeuksien resursseista, lopputulokseksi on muodostunut koordinoimaton ja vaikeasti hallittavissa oleva kiireellisyyssäännösten kokonaisuus. Nykyinen tilanne, jossa yli puolet kaikista hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista on eri laeissa säädetty käsiteltäväksi kiireellisinä, on tuskin ollut missään ministeriössä lainvalmistelun tavoitteena, tai eduskunnan varsinainen tahtotila. – – –
Totean käsityksenäni kokoavasti, että eri laeissa olevien kiireellisyyssäännösten yhteisvaikutusta, siis eri lakien aikaansaamaa kokonaisvaikutusta hallinto-oikeuksien toimintaan, tulisi jatkossa kunkin yksittäisen lain ja lainmuutoksen kohdalla arvioida aikaisempaa tarkemmin ottaen huomioon myös se, että yhden asiaryhmän säätäminen kiireelliseksi saattaa vaikuttaa kaikkiin muihin asioihin hallinto-oikeuksien soveltamassa kiireellisyyshierarkiassa ja joka tapauksessa viivyttää muiden kuin kiireelliseksi säädettyjen asioiden käsittelyä. – – –
Saatan edellä kohdassa esittämäni käsitykset koko valtioneuvoston ja erityisesti oikeusministeriön tietoon.