Hyvinvointiyhtymälle huomautus vakavista virheistä psykiatrisen potilaan huolenpidossa
30.1.2023 | OikeusuutisetKantelija arvosteli veljensä (- – -, jälj. asiakas) kohtelua ja hänen saamiaan sosiaalipalveluja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä.
Kantelija kuvaa asiakkaan tilannetta kanteluajankohtana seuraavasti. Asiakas on monisairas, kroonistunut psykiatrinen potilas. Taudin kuvaan kuuluu, että hän ei ole täysin tietoinen tilastaan. Hän ei miellä olevansa kovinkaan sairas eikä sen vuoksi mielellään ota aina hänelle määrättyjä lääkkeitä. Tämän seurauksena hänen kuntonsa saattaa heikentyä rajusti eikä hän silloin pysty huolehtimaan itsestään, asioistaan eikä asuntonsa hygieniasta. Ulkoisesti hän voi tehdä järkevän ja terveen vaikutuksen, mutta tosiasiallinen tilanne saattaa olla toinen.
Asiakas tarvitsee lähisukulaisten arvion mukaan jonkinlaista tilanteen seurantaa ja apua arjen askareissa. Kantelija on tukenut asiakasta hankkimalla hänelle puhelimen ja huolehtimalla sen kustannuksista. Hän on myös kustantanut asiakkaalle bussilipun, jolla tämä voi käydä kaupassa ruokatarvikkeita hankkimassa ja asioillaan. Asiakkaan sisar on aikaisemmin käynyt hänen luonaan siivoamassa, mutta ei jaksa sitä enää tehdä ikänsä ja perhesyiden vuoksi. Asiakas on tähän asti selviytynyt kohtalaisesti sisarustensa tukemana, mutta kaikki ovat jo iäkkäitä. Lisäksi omaiset asuvat eri paikkakunnilla, joten asiakkaan asioita on vaikea etänä hoitaa edes siinä määrin kuin aiemmin on tapahtunut.
Kantelun mukaan asiakkaalle tulee yksi lämmin ateria päivässä kotiin, ja sen on katsottu riittävän ravinnoksi koko päivän tarpeisiin. Kuitenkin jo yksinomaan lääkkeitä otettaessa asiakkaan olisi syötävä jotain. Hänet on terveydenhuollossa todettu alipainoiseksi ja siksi hänelle on suositeltu lisäravinnon antamista.
Asiakas saa 70 € viikossa käyttöönsä, ja sillä rahalla hänen tulisi hankkia kaikki tarvitsemansa lisäravinto sekä muut hygienia- ja muuhun elämiseensä tarvitsemansa tuotteet ja palvelut. Kantelun
mukaan järjestely on seurausta siitä, että asiakasta taivuteltiin kotihoidon toimesta keväällä 2021 sitkeästi, ja kantelijan käsityksen mukaan vastoin hänen todellista tahtoaan, siirtymään nykyiseen
järjestelyyn ja luopumaan entisestä järjestelystä, missä hänelle jäi enemmän käyttövaraa.
Voimakkaasti nikotiiniriippuvaisena hänen rahansa kuluvat pääosin tupakkaan, eikä rahaa jää muuhun elämiseen. Huonon kuntonsa vuoksi asiakas ei näytä pystyvän pääsemään eroon tupakoinnista, ja korvaushoitokin rasittaa häntä. Sosiaalitoimi välttelee vastuutaan asiakkaan päivittäisestä selviytymisestä sillä, että se antaa asiakkaan näennäisen vapaasti valita, mihin tämä rahansa käyttää. Tosiasiassa se jättää asiakkaan tilanteeseen, missä tämä ei rahan niukkuuden vuoksi voi saada tarvitsemaansa lisäravintoa, hygieniatuotteita yms., ja vaarantaa näin hänen terveytensä ja elämänsä. Tilanne muistuttaa kantelijan mukaan heitteillejättöä.
Kantelun mukaan sosiaalitoimi ei ole kartoittanut riittävästi asiakkaan terveyteen, peruselämiseen ja välttämättömään liikkumiseen tarvitsemia tarpeita eikä huolehtinut niistä. Tällaisia ovat olleet mm. epähygieenisistä asuinoloista johtuvat, toistuvat ja pitkään jatkuneet käynnit haavahoidoissa julkisessa terveydenhuollossa, televisio- ja puhelinyhteydet sekä tarpeellinen vaatetus. Sosiaalitoimen laiminlyönnin vuoksi omaiset ovat huolehtineet niistä. Kantelija on tehnyt asiakkaan tilanteesta useita huoli-ilmoituksia. Muistutuksessaan kuntayhtymälle elokuussa 2020 kantelija kirjoitti toivovansa, että veljen asioihin paneudutaan tilanteen vaatimalla tavalla, niin että hän voi jatkaa tuettuna nykyistä asumistaan mahdollisimman kauan.
– – –
AOA Sakslin: Korostan yleisesti, että asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen edellyttää myös sitä, että asiakkaalle annetaan riittävästi tietoa käytettävissä olevista palveluista ja oikeaa tietoa hänelle lainsäädännön mukaan kuuluvista oikeuksista. Oikean ja riittävän tiedon antaminen edellyttää, että sosiaalitoimen työntekijöillä on riittävä tieto asiakkaan tilanteesta ja hänen tarpeistaan. Näkemykseni mukaan näiltä osin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ei ole asiakkaan asiassa onnistunut. Toiminta on ollut monin tavoin virheellistä ja lainvastaista.
– – –
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ei ole onnistunut toteuttamaan asiakkaan palveluja hänen kulloisiakin palveluntarpeitaan vastaavasti. Koko kanteluajanjakson ajan tarvittavia palveluja on saatu järjestettyä hänelle kotiin vasta sen jälkeen, kun avuntarve on kestänyt pidempään. Totean, että hyvinvointiyhtymässä on menetelty virheellisesti, kun päätöksenteossa ei ole noudatettu sosiaalihuoltolain 46 §:ä.
Sosiaalihuoltolain 46 §:n 1 momentin mukaan omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän virkasuhteisen sosiaalityöntekijän on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon sosiaalihuoltolain 12 §:n mukaisesti. Pidän tehtyjä virheitä erittäin vakavina. Lainsäädännön lähtökohtana on, että sosiaalihuollon ammattihenkilöt varmistavat omalla toiminnallaan, että haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt saavat välttämättömän huolenpidon. Huolenpito on voitava turvata silloinkin, kun henkilöllä ei ole lähettyvillään omaisia tai muita läheisiä. Riittävä ravinto sekä elinympäristö, joka ei vaaranna henkilön terveyttä ovat ehdottomia edellytyksiä välttämättömän huolenpidon turvaamiseksi.
– – –
Kunnilla on lainsäädännön mukaan velvollisuus järjestää sekä kotihoitoa että osana sitä muun muassa kotipalvelun tukipalveluja eli myös siivouspalveluja. Siivouspalvelut voivat olla myös osa vammaislainsäädännön mukaista palveluasumista.
Totean, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on toiminut virheellisesti ohjatessaan asiakasta ostamaan maksullista siivouspalvelua. Asiakirjatietojen perusteella asunnon siivoaminen on
ollut tarpeen sekä asiakkaan fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Käytettävissäni olevien tietojen perusteella palvelusta peritty maksu on saattanut osaltaan vaarantaa asiakkaan riittävän ravinnon saamisen. Näkemykseni mukaan siivouskertojen vähentäminen taloudellisten syiden vuoksi ei ole ollut asianmukaista. Siivouspalvelun vähentäminen asiakkaan kuntoutumisen johdosta tai sen edistämiseksi on sen sijaan voinut olla perusteltua. Huomioni kiinnittyi siihen, ettei asiakirjoissa näy merkintöjä siitä, että asiakkaalle olisi annettu tietoa hänen oikeudestaan hakea tai saada palveluja vammaispalvelulain perusteella. Totean yleisellä tasolla, että pidän asiakkaiden oikeusturvan toteutumisen kannalta vakavana epäkohtana, jos oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ei tunnisteta, silloin kun henkilön palvelun tarve aiheutuu toimintakykyä rajoittavasta pitkäaikaisesta psyykkisestä sairaudesta. Myönnettäessä siivouspalvelua sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna, olisi asiakkaan tilanteessa ollut mahdollista tehdä päätös maksun perimättä jättämisestä asiakasmaksulain 11 §:n perusteella.
Jos palvelu olisi myönnetty vammaispalveluna, erillistä päätöstä maksuttomuudesta ei olisi tarvinnut tehdä.
Totean myös, että asian hoitamista varten tarvittavat tiedot ovat olleet helposti saatavilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilla vammaispalvelujen käsikirjassa on muun muassa seuraavat tiedot. Kunnalla on erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisiksi katsot- tavien mielenterveyskuntoutujien tarvitsema palveluasuminen vammaispalvelulain perusteella. Tämä on todettu mielenterveyslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 201/1989 vp).
Palvelu täytyy myöntää subjektiivisena oikeutena, jos henkilö täyttää vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa asetetut myöntämiskriteerit. Kunta ei voi määrärahojen puutteeseen vedoten evätä palvelun saantia. Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on asiakkaalle maksuton kokonaisuus, vaikka se muodostuisi eri lakien perusteella järjestettävistä erillisinä palveluina toteutettuna maksullisista palveluista kuten kotihoidosta tai avustamisesta asunnon siivouksessa.
– – –
Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla annan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle vastaisen varalle huomautuksen kohdassa 3.4 toteamistani menettelyyn liittyvistä virheistä. Tässä tarkoituksessa lähetän tämän päätökseni hyvinvointiyhtymälle. Lähetän tämän päätöksen tiedoksi myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sekä Valviralle.
Samalla kiinnitän vakavaa huomiota siihen, että päätöksessä mainitut mielenterveyspotilaiden välttämätöntä huolenpitoa vaarantavat ongelmat korjataan.
Menettelyssä havaitsemieni virheiden vakavuuden vuoksi olen päättänyt vielä tutkia, miten hyvinvointialueilla jatkossa huolehditaan siitä, etteivät edellä kuvatut epäkohdat toistu muiden erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. Hyvinvointialueille lähetetään asiasta erillinen yksilöity selvityspyyntö.