Oikeusasiamieheltä moitteita sopimattomia sähköposteja pakkokeinotuomareille lähettäneelle rikoskomisariolle

Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomari A (jälj. kantelija) arvosteli Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario B tämän käräjätuomareille 20.8.2020 ja 9.–15.4.2021 lähettämistä viesteistä.

Kantelijan mukaan B on muutoksenhakukeinoja hyödyntämättä pyrkinyt vaikuttamaan käräjäoikeuden ratkaisutoimintaan kahdella eri kerralla. B:n viestit liittyivät kahteen käräjäoikeuden pakkokeinoasiassa antamaan päätökseen. Ensimmäisessä oli kysymys vangitsemisasiasta, jossa vangittu vaati vapauttamistaan B:n vastustaessa vapauttamista. Päätöksellään käräjäoikeus määräsi vangitun henkilön päästettäväksi heti vapaaksi, ellei muuta syytä ole hänen kiinni pitämiseen. Toisessa tapauksessa oli kysymys B:n käräjäoikeudelle esittämästä vakuustakavarikkovaatimuksesta, jonka käräjäoikeus hylkäsi. Vakuustakavarikkoasiassa päätöksen teki kantelija, vangitsemisasiassa päätöksentekijänä oli toinen käräjätuomari.

– – –

Sisä-Suomen poliisilaitos katsoo lausunnossaan, että B on toiminut virheellisesti ottaessaan yhteyttä sähköpostitse tuomareihin ja ilmaistessaan mielipiteensä tuomarien päätösten virheellisyydestä osin kärkeväänkin sävyyn sekä kysyessä neuvoa pakkokeinoasiaan. Viestittely näyttäytyy yrityksenä vaikuttaa käräjäoikeuden päätöksiin jatkossa, mikä on omiaan vaarantamaan luottamusta poliisin tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Mikäli B oli tyytymätön tuomioistuimen päätöksiin, hänen olisi tullut hakea niihin muutosta laissa säädetyissä menettelyissä.

Edelleen poliisilaitos toteaa tuomioistuimen ja tuomarin riippumattomuuden edellyttävän sitä, että se tulkitsee lakia kussakin tehtäväänsä liittyvässä tilanteessa ilman mitään ulkoapäin  vaikuttavaa tekijää. Poliisin tehtävä pakkokeinovaatimusta esittäessään on tuoda tuomioistuimen tietoon kaikki käsillä olevaan tapaukseen liittyvät tosiseikat, joiden perusteella vaatimuksen esittäjä katsoo, täyttyvätkö pakkokeinolle laissa säädetyt edellytykset. Sen jälkeen harkintavalta asiassa siirtyy tuomarille, joka ratkaisee itsenäisesti ja poliisin käsityksistä riippumatta sen, täyttyvätkö pakkokeinon käyttämisen edellytykset vai ei.

Riippumattomuus tarkoittaa myös sitä, että käräjäoikeus ei voi neuvoa poliisia esimerkiksi sen suhteen, mitä pakkokeinoa kussakin tilanteessa tulisi hakea tai millaisia tosiseikkoja pitäisi esittää, jotta pakkokeinovaatimus hyväksyttäisiin. Poliisin vastuulla on valmistella pakkokeinovaatimus käytettävissään olevien tietojen perusteella riittävän laadukkaaksi.

– – –

EOA Jääskeläinen: Olen asian arvioinnista samaa mieltä kuin Sisä-Suomen poliisilaitos lausunnossaan. Totean lisäksi seuraavan. Tuomioistuimen riippumattomuuteen kuuluu se, että  lainkäyttötoiminnassa tuomioistuimen ja sen kulloisenkin ratkaisukokoonpanon on oltava riippumattomia ja vapaita muiden tahojen vaikutuksesta. Tuomiovallan käytön on oltava riippumatonta muun muassa suhteessa toimeenpano- ja lainsäädäntövaltaan sekä suhteessa oikeudenkäynnin osapuoliin ja muihin intressitahoihin. – – –

Yleisesti voidaan todeta, että tuomioistuimiin kohdistuvaa kritiikkiä arvioitaessa on otettava huomioon toisaalta tuomioistuinten riippumattomuus ja toisaalta sananvapaus. Erityisesti julkisesti esitetyn arvostelun kohdalla muiden vallan kolmijako-opin osapuolten eli lainsäätäjän ja toimeenpanovallan edustajien tuomioistuimiin kohdistuva kritiikki voidaan herkästi tulkita pyrkimykseksi vaikuttaa tuomioistuimen toimintaan joko yksittäisessä tapauksessa tai tietyn asiaryhmän kohdalla. Poliisi kuuluu toimeenpanovallan piiriin.

Tuomioistuimen perustuslaissa ja tuomioistuinlaissa säädetyn riippumattomuuden kunnioittaminen kuuluu jokaisen virkamiehen virkavelvollisuuksiin. Sananvapaus kuuluu myös virkamiehille, mutta virkamiesasemasta voi johtua rajoituksia sananvapauden käyttöön. Tämän asian arvioinnissa on mielestäni olennaista se, että kysymys on tuomioistuimessa pakkokeinoasiassa puhevaltaa käyttäneen pidättämiseen oikeutetun virkamiehen lähettämistä viesteistä kyseisen tuomioistuimen tuomareille.

Kantelussa tarkoitetussa tapauksessa ei ole kysymys varsinaisesti julkisesta arvostelusta, koska viestit on lähetetty pakkokeinoasioista päättäneille käräjätuomareille ja pakkokeinoasioiden vastuutuomarille. Viestit eivät siten ole nähdäkseni horjuttaneet yleisesti tuomioistuimen arvovaltaa. Käsitykseni mukaan B:n viestittely on kuitenkin voinut käräjäoikeuden näkökulmasta näyttäytyä yrityksenä vaikuttaa käräjäoikeuden ratkaisutoimintaan pakkokeinoasioissa. Saman vaikutelman viesteistä voi saada myös ulkopuolinen henkilö. – – –

Tuomioistuimen riippumattomuuden kunnioittamisen puutteen lisäksi B:n osin kärjekästä arvostelua sisältänyt viestittely on mielestäni ollut omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Tässä arviossa olen ottanut huomioon B:n aseman päällystövirassa toimivana rikoskomisariona ja hänen tehtävänsä pidättämiseen oikeutettuna virkamiehenä tuomioistuimen pakkokeinoasioissa.

Kiinnitän rikoskomisario B:n vakavaa huomiota edellä kohdassa 3.3 esittämiini käsityksiin hänen menettelynsä virheellisyydestä. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni hänelle.

Rikoskomisarion käräjäoikeudelle lähettämät viestit (pdf)